Suomen kieli on Lari Kotilaisen tärkein työkalu. Ajatusten ilmaiseminen omalla äidinkielellä sujuu vaivattomasti ja luonnollisesti. Silloin mieli saa levätä. Vaikka Kotilainen on työskennellyt Venäjällä ja asunut Saksassa ja Ruotsissa, kiintymys suomen kieltä kohtaan ei ole hiipunut.
”Olen aina tykännyt kirjoittaa, vaikka identiteetiltäni olen kielentutkija ja opettaja. Kirjarakkaus on varmaan lapsuuteni peruja, koska äitini toimi kirjastonhoitajana”, Kotilainen valottaa.
Nyt Kotilainen on suomen kielen dosentti ja opettaja, joka työskentelee Helsingin yliopistossa suomen kielen ja kulttuurin yliopistonlehtorina. Tutkimus- ja opetustyön rinnalla Kotilainen on tehnyt äidinkielen oppikirjoja lähes 20 vuoden ajan.
Oppikirjailijan uraa ovat siivittäneet Kotilaisen kirjoittamat tietokirjat. Hänen kynästään ovat syntyneet muun muassa Suomensuojelija (2009) ja Kielen elämä (2016). Tietokirjat ovat yksi syy, miksi Kotilaista on pyydetty mukaan oppikirjaprojekteihin.
Parhaillaan Kotilainen viimeistelee työryhmänsä kanssa lukion äidinkielen ja kirjallisuuden Loisto-sarjan oppikirjoja.
”Minua palkitsee yleistajuinen kirjoittaminen ja mahdollisuus vaikuttaa nuorten ajatteluun. Haluan näyttää, että suomen kieli ja sen oppiminen on hauskaa ja monipuolista.”
Oppikirjat heijastelevat yhteiskunnallista muutosta
Oppikirjan tekeminen on aina yhteinen prosessi. Vuosien varrella Kotilainen on tutustunut lukuisiin opettajiin, jotka ovat omistautuneet alalleen. Hän nauttii oppikirjaprojekteista, koska yhteistyössä syntyy jotain, mitä yksin ei voisi saada aikaan.
Tyypillisesti oppikirjasarja saa alkunsa kustantamosta, joka etsii kirjoille sopivia tekijöitä. Ydintiimiin kuuluu usein 4–5 asiantuntijaa. Osa on mukana kaikessa aina opettajamateriaalien työstämisestä lähtien, osa kirjoittaa oppikirjaan vain yksittäisiä sisältöjä.
”Äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoilla on valtava volyymi ja paljon käyttäjiä, joten kustantajan resurssit ovat sen mukaiset. Esimerkiksi yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalin tekeminen on iso hanke, jossa jokaiselle tekijälle jaetaan omat vastuualueensa.”
Suomalainen koululaitos muuttuu ajan hengen mukaan, mikä näkyy oppimateriaaleissa. Nykyään opetussuunnitelman perusteissa korostuvat esimerkiksi kriittisen lukemisen, tiedon prosessoinnin ja vaikuttamisen taidot. Myös nuorten heikentyneeseen lukutaitoon kiinnitetään huomiota.
”Se, että nuori ei osaa kirjoittaa kaikkia yhdyssanoja oikein, on lopulta aika vähäpätöinen juttu verrattuna siihen, että hän pystyy argumentoimaan omia ajatuksiaan sujuvasti”, Kotilainen näkee.
Digitalisaatio ei ole onneksi vienyt oppikirjailijoiden työtä. Laadukkaiden oppimateriaalien tekeminen vaatii edelleen asiantuntemusta ja valikointia.
Oppikirjat eivät myöskään ole enää vain fyysisiä niteitä, vaan oppimateriaalia hankitaan entistä enemmän digioppikirjoina. Suomen kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan vuonna 2022 lukion oppimateriaalimyynnistä sähköistä materiaalia oli jo lähes 80 prosenttia.
”Digitalisaatio ei ole onneksi vienyt oppikirjailijoiden työtä. Laadukkaiden oppimateriaalien tekeminen vaatii edelleen asiantuntemusta ja valikointia.”
Suomen kieli voi hyvin, kun sitä käytetään aktiivisesti
Suomen kielen ja sen historian tuntemus auttaa Kotilaisen mukaan ymmärtämään nykypäivää. Siksi sillä on paikkansa oppikirjoissa. Historiatieto ehkäisee mustavalkoista ajattelua ja tarjoaa argumentteja, jotka leikkaavat siivet haitallisilta stereotypioilta.
”Tarvitseeko jokaista englanninkielistä lainasanaa pelätä, koska kielemme on muutenkin rakennettu lainasanojen varaan?” Kotilainen havainnollistaa.
Pelkkien kielioppisääntöjen tankkaamisen sijaan kieltä voi tarkastella osana jokapäiväistä arkea. Kieli pysyy elävänä vain silloin, kun sitä käytetään mahdollisimman monipuolisesti. Kotilainen näkee, että suomen kielen tulevaisuus lepää sekä kielenkäyttäjien että päättäjien harteilla.
”Uskommeko siihen, että suomi on yhtä arvokas ja hieno kieli kuin englanti? Kannustammeko maahanmuuttajia opiskelemaan suomea vai toteammeko, että se on turhaa? Varaammeko riittävästi resursseja suomen kielen opettamiseen?”
Viime vuosina suomea toisena kielenä puhuvien määrä on kasvanut Suomessa, ja siksi oppimateriaaliakin on tuotettu kiihtyvällä tahdilla S2-oppijoille. Tällä hetkellä Kotilainen tutkii sitä, miten ulkomaalaistaustaiset ihmiset pääsevät osaksi suomenkielisiä puhujayhteisöjä.
”Oppiminen ei onnistu vain luokkahuoneissa, vaan se on koko yhteiskunnan asia. Meidän pitää tarjota maahanmuuttajille mahdollisuus käyttää suomea eri konteksteissa, kuten työpaikoilla, ja räätälöidä kielenkäyttömme aina kunkin vastaanottajan kielitaidon mukaan.”
Tekijänoikeudet perusta ammatilliselle tekemiselle
Tietokirjailijana Kotilainen on huomannut, että ilman apurahoja tietokirjojen kirjoittaminen ei olisi mahdollista. Hän on saanut aiemmin kirjoitustyötään varten apurahaa muun muassa Suomen tietokirjailijoilta sekä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta.
Oppikirjojen maailmassa pätevät hieman erilaiset lait. Kotilaisen mukaan hyvällä tuurilla oppikirjojen myynnistä voi saada merkittäviä lisätuloja kokonaisansioihin, mikä ei yleensä onnistu tietokirjoilla.
”Uskon, että yläkoululaisille tekemäni oppikirjat ovat tavoittaneet jopa sata kertaa enemmän lukijoita tietokirjoihini verrattuna. Siksi oppikirjabisnes on parhaimmillaan ihan oikea elinkeino.”
Kotilainen sai Suomen tietokirjailijoilta vuoden 2023 Oppikirjailijapalkinnon, joka on rahoitettu monien apurahojen tavoin Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Hän on kiitollinen ja otettu saamastaan tunnustuksesta, joka tuntuu tietynlaiselta elämäntyöpalkinnolta.
Kotilainen uskoo edelleen laadukkaiden oppikirjojen tulevaisuuteen. Mutta mitä tapahtuisi, jos verkosta voisi ladata vapaasti painettuja teoksia? Kotilaisen mielestä se tarkoittaisi ammatillisen kirjoitustyön kuihtumista. Siksi hän arvostaa, että luovan työn tekijöillä on oikeuksia.
”Tekijänoikeudet takaavat sen, että kirjoittamista voi tehdä ammatikseen. Tekijänoikeuksien ansiosta pedagogisesti pohditun oppimateriaalin tuottamiseen on oikeasti resursseja.”
Teksti: Nelli Leppänen
Kuvat: Riitta Supperi
