Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisen työn kulttuuripoliittisen selonteon laatimiseksi. Selonteon tavoitteena on tuottaa tulevaisuuskuva ja toimenpiteet kulttuuripolitiikan pitkäjänteiseksi kehittämiseksi.
Rahoitukseen ja lainsäädäntöön liittyvillä poliittisilla päätöksillä voidaan tukea luovien alojen kehittymistä ja kasvua. Luovien alojen talous on noin 15 miljardia euroa – tähän sisältyvät yksityisen sektorin liikevaihto sekä julkisen sektorin ja yhteisöjen toimintamenot. Tilastokeskuksen mukaan luovat alat tuottivat ennen koronaa 3,3 % BKT:stä ja 3,1 % työpaikoista.
Näkemyksemme mukaan kulttuurille ja taiteelle luodaan toimintaedellytykset edistämällä alojen elinkeinotoimintaa ja vientiä sekä turvaamalla kulttuurille valtion budjetissa riittävät määrärahat. Tärkeässä roolissa on myös ajantasainen kansallinen tekijänoikeuslainsäädäntö.
Kulttuuripoliittisessa selonteossa tulisi mielestämme tarkastella ainakin seuraavia luovan alan kasvulle, kehittymiselle ja elinvoimaisuudelle keskeisiä asioita:
1. Tekijänoikeuslainsäädännön pysyttävä ajassa kiinni
Tekijänoikeudet muodostavat luovan alan ja kulttuuriin perustuvan talouden perustan. Siksi tekijänoikeuslainsäädännön on pysyttävä ajassa kiinni: sitä on uudistettava vastaamaan yhteiskunnassa ja luovilla aloilla tapahtuvia muutoksia.Esimerkiksi tekoälyn kehittyminen ja digitaalisten alustojen kasvava rooli sisältöjen kulutuksessa sisältävät mahdollisuuksia luoville aloille. Samalla on kuitenkin varmistettava tekijänoikeuksien toteutuminen. Luovan alan tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden on saatava oikeudenmukainen korvaus teostensa hyödyntämisestä ja käytöstä. Heidän on tultava toimeen omalla työllään ja investoinneilla erilaisiin sisältöihin.
Tekijänoikeuslainsäädäntöä päivitettiin viime vaalikaudella vastaamaan EU-direktiivejä. Laissa tulisi kuitenkin vielä huomioida kansalliset muutostarpeet. Näihin sisältyvät esimerkiksi kattavan ja joustavan lupajärjestelmän eli sopimuslisenssin kehittäminen sekä tekoälyyn liittyvä tekijänoikeudellinen sääntely.
2. Kotimaisten av-tuotantojen rahoituspohjaa laajennettava
Kotimaisten av-tuotantojen rahoituspohjaa tulisi laajentaa ottamalla käyttöön AVMS-direktiivin investointivelvoite. Sen perusteella mediapalvelun tarjoajien tulisi osallistua Suomessa tuotettavan eurooppalaisen sisällön rahoittamiseen. Malli on käytössä jo 15 EU-jäsenvaltiossa.Velvoite ja sen mukanaan tuoma uudistus tuottaa toteuttamismallista riippuen noin 5–14 miljoonaa euroa vuodessa kotimaisen av-tuotannon hyväksi. Varojen työllistävä ja alaa elvyttävä vaikutus on merkittävä. Direktiivin mahdollistamalla rahoituksella voidaan varmistaa kotimaisen tuotannon kilpailukyky ja viennin kasvu sekä edistää kotimaisen av-alan kehittymistä.
3. Yksityisen kopioinnin hyvitys turvattava
Yksityisen kopioinnin hyvitys on lain takaama rahallinen korvaus luovan työn tekijöille siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida laillisia teoksia omaan käyttöönsä. Valtion budjettiin on jatkossakin varattava riittävät varat yksityisen kopioinnin hyvitykseen.Tällä hetkellä hyvitystä maksetaan av-teosten ja musiikin tekijöille ja oikeudenhaltijoille. Tekijänoikeuslaki edellyttää hyvityksen maksamista kaikkien alojen teosten tekijöille, joiden teoksia kopioidaan yksityiseen käyttöön. Jos myös julkaisujen tekijöille maksettaisiin korvauksia yksityisestä kopioinnista, tulisi hyvityksen määrärahaa vastaavasti korottaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä tutkimus on jo useamman vuoden ajan osoittanut, että myös graafisia aineistoja eli teksti- ja kuvajulkaisuja kopioidaan merkittäviä määriä yksityiseen käyttöön. Vuoden 2023 tutkimuksen mukaan yksityiseen käyttöön kopioitiin viimeisen vuoden aikana noin 600 miljoonaa sivua tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia.
4. Yhteiskunnan kehittyminen ja sivistys edellyttää monipuolista kulttuuritarjontaa
Kulttuurilla on itseisarvonsa lisäksi merkittävää arvoa myös ihmisten hyvinvoinnille, sivistykselle ja yhteiskunnan kehittymiselle. Sivistysyhteiskunta edellyttää monimuotoista kulttuuritarjontaa.Keskeisiä kulttuuritarjoajia yhteiskunnassamme ovat kirjastolaitos ja muu kuntien kulttuuritoiminta. Kulttuuriperintölaitokset, kuten museot ja arkistot, puolestaan digitoivat ja avaavat kokoelmistaan teoksia yleisön käyttöön. Tärkeässä roolissa sivistysyhteiskunnan rakentamisessa ovat myös varhaiskasvatus ja koulut, joissa lapsia ja nuoria tutustutetaan kulttuurin pariin.
Kun kunnissa, kouluissa ja kulttuuriperintölaitoksissa hankitaan tai hyödynnetään sisältöjä, on tärkeää, että luovan työn tekijät, esittäjät ja kustantajat saavat tästä oikeudenmukaiset korvaukset. Näille toimijoille onkin varmistettava riittävät resurssit ja määrärahat sisältöjen ja käyttölupien hankintaan.
5. Luovien alojen tukemisessa ei saa unohtaa alkuvaiheen rahoituksen merkitystä
Työ- ja elinkeinoministeriön alkuvuodesta 2023 tekemän selvityksen mukaan monistettavien kulttuurisisältöjen rahoitusinstrumentteihin liittyy pullonkauloja, joiden vuoksi niitä ei hyödynnetä vielä riittävän tehokkaasti. Esimerkiksi varhaisen vaiheen kehittämisen rahoituksessa on aukko.Selvityksessä kuitenkin todetaan, että osittain tätä aukkoa paikkaa Kopioston osana toimivan AVEKin luovan alan yrityksille suunnattu rahoitus. Selvityksessä tehdyissä luovien alojen yritysten ja rahoittajien haastatteluissa AVEKin rahoitus nähtiin ”tärkeänä ja hyvin toimivana rahoitusmuotona, jossa on huomioitu hyvin alan erityispiirteet”.
AVEK on jakanut luoville aloille demotukia opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta vuodesta 2003. Tukia myönnetään tuotekehitykseen, palveluinnovaatioihin, uusiin digitaalisiin kulttuurisisältöihin sekä kulttuurialan ja muiden alojen välisen yhteistyön edistämiseen. Myös AVEKin oman selvityksen mukaan nämä tuet ovat hyvin vaikuttavia hankkeiden toteutumisen ja liiketoiminnan kehittämiseen, työllistämisvaikutusten sekä jatkorahoituksen saamisen kannalta.
Kulttuuripoliittinen selonteko annettaneen eduskunnalle syksyllä 2024
Kulttuuripoliittisessa selonteossa esitettävän tulevaisuuskuvan ja tarvittavien toimenpiteiden perustana on taide- ja kulttuurialan tilannekuva sekä keskeiset toimintaympäristöä muuttavat tekijät.
Selonteon valmistelu käynnistyi marraskuussa kaikille avoimella verkkokyselyllä sekä 27.11. järjestetyllä aloitustilaisuudella, johon osallistui taide- ja kulttuurialan edustajia. Valmistelua tukee asiantuntijoista ja kulttuurialan toimijoista muodostettu työryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Elina Laavi. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2024.
Selonteon rinnalla valmistellaan luovien alojen kasvustrategia poikkihallinnollisena yhteistyönä sekä pysyvät yhteistyömenettelyt erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön välillä.
