Lähes 1 400 elokuvaa. Sellaisen määrän elokuvia av-kääntäjä Timo Porri on urallaan suomentanut. 70-vuotias Porri on maamme tuotteliain elokuvakääntäjä – onhan hänellä takanaan jo 44 vuoden vaiheikas ura.
Alun perin Porri päätyi kääntäjäksi sattumalta. 1970-luvun lopulla hän pääsi projektorinkäyttäjäksi elokuvateatteri Rigolettoon, joka sijaitsi Helsingin Punavuoressa. Teatterin omistaja Freddy Kamras antoi Porrille luvan, että tämä saisi testata myös kääntäjän kykyjään.
”Olen aina tykännyt käydä elokuvissa. Jo lukioaikana olin mukana elokuvakerhoissa ja katsoin paljon elokuvia omaksi ilokseni”, Porri valottaa.
Vaikka Porri on työskennellyt elokuvien parissa intensiivisesti vuosikymmeniä, hän jaksaa uppoutua elokuviin edelleen vapaa-ajallaan. Hän kuvailee löytäneensä ihanneammattinsa harrastuneisuuden ja sopivien yhteensattumien ansiosta.
Porri myöntää, ettei hän pysty katsomaan vieraskielisiä elokuvia neutraalisti. Kääntäjä kiinnittää käännökseen väistämättä huomiota. Porrin oma kielipari on englanti–suomi.
”Katsojat huomauttavat yleensä vain virheistä, mutta itse annan kollegoilleni palautetta etenkin onnistumisista. Katsojat eivät välttämättä aina tiedä, miten kovan työn takana hyvä ja huomaamaton käännös on”, Porri toteaa ja jatkaa:
”Kääntäjällä on työmääräisesti häviävän pieni rooli isossa elokuvatuotannossa, mutta se on erittäin tärkeä ja näkyvä osa lopputulosta.”
Elokuvissa viehättää värikäs ja humoristinen dialogi
Historialliset suurelokuvat ja hyvien näyttelijöiden roolisuoritukset kiehtovat Porria. Niinpä hän nautti, kun hän pääsi äskettäin suomentamaan Ridley Scottin ohjaaman Napoleonin. Seuraavaksi hän syventyy Denis Villeneuven Dune: Part Two -elokuvaan.
Vuosien varrella mieluisia käännöstöitä ovat olleet etenkin Joel ja Ethan Coenin, Quentin Tarantinon sekä Wes Andersonin elokuvat. Porri pitää ohjaajien omintakeisesta tyylistä sekä elokuvien värikkäästä ja nautinnollisesta dialogista.
”Hyvä huulenheitto toimii aina, ja sellaista on hauskaa kääntää”, Porri naurahtaa.
Kun Porrilta kysyy, mikä elokuva on jäänyt parhaiten hänen mieleensä, vastaus ei ole helppo.
Hän mainitsee ikisuosikkinaan John Hustonin ohjaaman elokuvan The Man Who Would Be King, jonka hieno sanailu ja huumori ovat tehneet vaikutuksen. David Cronenbergin ohjaamassa Alaston lounas -elokuvassa taas on psykedeelisiä kohtauksia ja omituista huumehouruista sanastoa.
Aina kääntäjän työ ei kuitenkaan rullaa kuin filminauha videokamerassa. Vuonna 2015 Tähtien sota -elokuvasarjan The Force Awakens -elokuvan piratisminvastaiset turvatoimet yllättivät.
”Janne Staffans käänsi elokuvan ruotsiksi ja minä suomeksi. Kääntämässämme versiossa oli ainoastaan puhuvia päitä, ja kaikki muu oli pimennossa. Saimme kääntää vain Kaisaniemenkadulla Disneyn toimiston neuvotteluhuoneessa, johon kukaan muu ei saanut tulla.”
Lopulta Porri ja Staffans eivät halunneet nimiään edes elokuvan lopputeksteihin – niin turhautuneita he olivat käännöstyön olosuhteisiin ja tiukkaan aikatauluun.
Kääntäjä on tiivistämisen ja kielenkäytön mestari
Av-kääntäjän työ on varsin itsenäistä. Porri kertoo viihtyvänsä itsekseen, mutta toisinaan hän kaipaa työkavereita. Kaksi chihuahuaa ilahduttaa miestä päivittäin kotitoimistolla.
”Av-kääntäjien perustamassa sählykerhossa käyn kerran viikossa. Se on minun yhteisöni.”
Freelancekääntäjänä Porri on tottunut joustamaan. Hänellä ei ole välttämättä tietoa seuraavasta projektista yli kahden viikon päähän. Silti toimeksiantoja on tipahdellut työpöydälle aina tasaiseen tahtiin. Toisinaan käännös pitää tehdä viikossa, toisinaan aikaa on parikin kuukautta.
Viime vuosina Kopiosto-korvaukset ovat olleet erittäin tärkeä osa elantoani.
Porrin mielestä elokuvien kääntämisessä on vaikeinta tiivistää kerrontaa juuri sopivasti. Ihminen ei ehdi lukea puhetta yhtä nopeasti kuin kuunnella. Aivopähkinöitä tarjoavat esimerkiksi ilmaukset, jotka voi kääntää suomeksi monella tavalla.
”Helpointa kääntäminen on silloin, kun käsikirjoitus toimii ja dialogi on sujuvaa. Toki minua motivoivat myös itseäni kiinnostavat aiheet, kuten inhimilliset ja vähän kierot ihmissuhdedraamat. Sen sijaan kauhuelokuvia inhoan, koska näen niiden takia painajaisia”, Porri kertoo.
”Hyvän elokuvan taso pysyy yllä hyvällä käännöksellä, huonoa elokuvaa taas voi yrittää kompensoida hyvällä käännöksellä.”
Freelancekääntäjä arvostaa Kopiosto-korvauksia
Timo Porri pitää kirjaa kääntämistään elokuvista Kopiosto-korvausten takia. Kopiosto maksaa av-tekijöille tekijänoikeuskorvauksia muun muassa tv–ohjelmien tallentamisesta kodeissa ja käytöstä oppilaitoksissa.
Av-kääntäjänä Porri saa Kopiosto-korvauksia kääntämistään elokuvista, jotka näytetään televisiossa. Hän on myynyt käännöstensä oikeudet elokuvastudioille, joilta tv-yhtiöt ostavat käännöksiä suoraan.
”Käytännössä kääntäjällä ei ole vaihtoehtoja: joko luovutan tekijänoikeudet tai en tee käännöksiä. Onneksi käännöskorvauksia on nostettu noin 10–20 prosenttia, kun tekijänoikeudet ovat kuuluneet sopimukseen”, Porri valottaa.
Puolet Porrin tuloista kertyy varsinaisista käännöspalkkioista. Kopiosto-korvaukset muodostavat neljäsosan, ja toinen neljäsosa tulee eläkkeestä.
”Viime vuosina Kopiosto-korvaukset ovat olleet erittäin tärkeä osa elantoani. Aiemmin sain korvauksia vain MTV3:lle ja Neloselle tekemistäni televisiokäännöksistä, mutta muutaman vuoden ajan korvauksia on tullut myös muilla tv-kanavilla näytetyistä elokuvista.”
Kopiosto-korvaukset ovat Porrin mielestä osoitus myös siitä, että kääntäjien työtä arvostetaan.
Hän toivoisi av-alalle nykyistä reilumpaa ilmapiiriä, jotta käännöstoimistot tekisivät kääntäjien kanssa kunnollisia työsopimuksia. Porri itse on vakiinnuttanut asemansa freelancerina, joten hänen ei tarvitse neuvotella palkkioista.
”Suurin osa isoista elokuvien maahantuojista, joiden kanssa rupesin alun perin tekemään yhteistyötä, käyttää minua edelleen käännöstoimistojen sijaan”, Porri iloitsee.
Tekoäly mullistaa tulevaisuudessa kääntäjän työn
Virallisesti Porri on ollut eläkkeellä jo seitsemän vuotta. Silti kääntäjän työ inspiroi häntä edelleen. Mies uumoilee kääntävänsä elokuvia vielä ainakin viitisen vuotta, jos projekteja tulee entiseen malliin ja hänellä riittää virtaa.
Mitä kääntäjäkonkari sitten ajattelee av-kääntämisen tulevaisuudesta? Porri näkee, että tekoäly tulee vaikuttamaan alaan merkittävästi. Jo nyt tekoälyä käytetään kääntämisen apuna. Esimerkiksi mainostekstejä tekoäly saattaa kääntää ilman, että oikea ihminen tarkistaa lopputulosta.
”Toiselle alustalle, jolla teen elokuvakäännöksiä, on ilmestynyt viereen valmis tekoälykäännös. Usein tekoäly tuottaa hulluja lauseita, joita ei pysty käyttämään suoraan. Joskus taas tekoälyn tuotos on kerrasta hyvä, ja sen voi hyväksyä nappia painamalla.”
Toistaiseksi tekoälysovellusten käyttö ei vaikuta kääntäjien palkkiotasoon.
”Kun tekoäly kehittyy tulevaisuudessa, kääntäjän työ voi muuttua tekoälyn editoijaksi. Tuskin kuitenkaan tulee kunnollista tekoälykäännöstä vielä ennen kuin jään itse oikeasti eläkkeelle. Suomi on onneksi sen verran vaikea ja pieni kieli.”
Alan myllerryksistä huolimatta Porri toivoo, että av-kääntäjän ammatti ei katoa kokonaan.
”Toivottavasti nuoremmat kääntäjät pystyvät sinnittelemään ja tarvittaessa soveltamaan omaa osaamistaan. Ihmiset ovat kiinnostuneita käymään elokuvateatterissa, ja elokuva viihteen muotona kantaa edelleen.”
Teksti: Nelli Leppänen
Kuva: Riitta Supperi
