Koronakevään vaikutukset iskivät voimakkaina myös Kopioston jäsenjärjestöihin, jotka edustavat laajasti luovan työn tekijöitä, esiintyjiä ja kustantajia. Järjestöissä on jouduttu perumaan tilaisuuksia ja tapahtumia, siirtämään koulutuksia ja kokouksia verkkoon sekä järjestämään tapaamisia ja vuosikokouksia etäyhteyksin.
Aiemmin suunniteltuja hankkeita on jouduttu lykkäämään, sillä alan toimintakyvyn turvaaminen ja lisääntyneeseen tiedontarpeeseen vastaaminen on vienyt järjestöissä paljon työaikaa.
Useat Kopioston jäsenjärjestöt ovat tukeneet luovan alan ammattilaisia jakamalla korona-apurahoja, nopeuttamalla normaalien apurahojen käsittelyaikoja tai tekemällä muita poikkeusjärjestelyjä.
Korona romahdutti tulot
Kopioston jäsenjärjestöjen arviot koronakevään vaikutuksista luovan alan tekijöihin ja kustantajiin ovat karuja. Etenkin monilla luovan alan freelancereilla ja yksinyrittäjillä pääasiallisen toimeentulon tuottavat työmahdollisuudet ovat vähentyneet tai jopa kadonneet täysin.
Toiminnanjohtaja Heli Halme kertoo Kuvittajat ry:n tehneen karanteenin alkuvaiheessa pikakyselyn jäsenilleen. ”Kysely kertoi tilanteen vakavuuden. Suurella osalla kuvittajista korona vaikutti merkittävästi tuloihin, vei jopa kokonaan tulot. Lisäksi sosiaalinen eristäytyminen kasvoi, kun ihmiset lakkasivat työskentelemässä työhuonekunnissa.”
”Monilla animaatioalan freelancereillä työtilaisuudet ovat selkeästi vähentyneet”, kertoo Animaatiokillan sihteeri Mika Koskinen. ”Osalla jäsenistä myös sovittuja näyttelyjä tai animaation ensi-iltoja on jouduttu siirtämään myöhemmäksi. Isompien animaatiostudioiden tilanteeseen korona ei tiettävästi ole vaikuttanut merkittävästi.”
Suomen Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtaja Aku Toivonen kertoo musiikintekijöiden tulojen romahtaneen sitä enemmän, mitä enemmän tekijän tulot olivat riippuvaisia esiintymisistä. ”Kaikki esiintymistulot loppuivat kuin seinään, ja tämän taloudellinen vaikutus oli akuutti.”
Kuvataiteessa suorimmat vaikutukset olivat gallerioiden ja museoiden sulkeutuminen: satoja taidenäyttelyitä ympäri maata peruuntui tai siirtyi. ”Myös paljon muita kuvataiteilijoiden työtilaisuuksia – opetustehtäviä, esiintymisiä, tilausteoksia, keikkatöitä – on peruuntunut, ja kansainvälinen liikkuvuus, kuten residenssit ja näyttelytoiminta ulkomailla, lähes pysähtynyt”, kertoo viestintäpäällikkö Rosa Kuosmanen Suomen Taiteilijaseurasta.
Osalla työn tekeminen vaikeutui ja työn kuormittavuus lisääntyi
Samaan aikaan joillakin luovilla aloilla työt ovat lisääntyneet ja työn kuormittavuus kasvanut. Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi kertoo toimittajien ja viestinnän asiantuntijoiden työmäärän kasvaneen ajoittain jopa kestämättömästi.
”Tiedon kysyntä on kasvanut rajusti. Samalla esimerkiksi tiedotusvälineissä on jouduttu joko todellisiin talousvaikeuksiin tai liikevoiton turvaamiseksi on lähdetty lomautuksiin. Freelancereilta on saatettu vähentää ostetun työn määrää. Ennakoimattomuus uuvuttaa kaikkia”, Järvi kertoo.
Koronatilanne on myös vaikeuttanut luovan työn tekemistä. ”Tietokirjailijan työ on vaikeutunut konkreettisesti, koska arkistot ja kirjastot ovat olleet suljettuina, eikä aineistonkeruumatkoja ole voinut tehdä”, kertoo viestintäpäällikkö Anne Rutanen Suomen tietokirjailijat ry:stä. ”Peruuntuneet tapahtumat ja esiintymiset ovat pienentäneet tuloja ja vaikeuttaneet kirjojen markkinointia. Myöhemmin selviää, kuinka paljon rojaltitulot ovat pudonneet kirjakauppamyynnin romahdettua ainakin hetkellisesti.”
OKM:n selvitykseen vastanneiden 1 600:n kulttuurialan toimijan arvioihin perustuen alan yhteenlasketut nettotulonmenetykset kevään osalta ovat noin 130 miljoonaa euroa. Todellisuudessa summa lienee suurempi.
Poikkeusolot synnyttävät uusia sisältöjä ja toimintamalleja
Positiivista on, että poikkeusolot ovat synnyttäneet myös uutta. Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksessä on huomattu koronakevään tuoneen lehtiin uutta sisältöä: muun muassa livestriimausten määrä paikallislehdissä on kasvanut. Sanomalehtien Liitosta kerrotaan digilukemisen ja digitilausten voimakkaasta lisääntymisestä, ja Suomen Kustannusyhdistys arvioi ääni- ja sähkökirjamarkkinan saaneen lisäpotkua kasvuun.
Koronakevät on luonut tilaa myös luovuudelle. Esimerkiksi Animaatiokillassa on huomattu koronakevään antaneen osalle heidän jäsenistään aikaa omien ideoiden kehittämiselle. ”Tämä saattaa näkyä erilaisten audiovisuaalisten tukien sekä apurahojen hakumäärissä”, Mika Koskinen arvioi.
Etäyhteyksien avulla uutta kulttuuria syntyy myös yli maiden rajojen. Esimerkiksi Suomen Musiikkikustantajat ry:stä kerrotaan tekijöiden yhdessä luomia teoksia tehdyn etäyhteyksien avulla kansainväliselläkin tasolla.
Luovalla alalla on poikkeuskevään myötä noussut esiin myös uusia toimintamalleja. ”Taide on kautta aikojen sopeutunut, muuttunut ja luonut uutta tilanteiden ja olosuhteiden vaihtuessa. Niin on ollut myös koronaepidemian aikana”, kiteyttää Suomen arvostelijain liiton toiminnanjohtaja Riikka Laczak.
Esimerkiksi taidekentällä saavutettavuus on korostunut entisestään ja verkkonäyttelyt lisääntyneet kautta linjan. Verkkoon siirtyivät myös musiikkikeikat ja muut esiintymiset, joiden livestriimaukset lisääntyivät merkittävästi heti koronaepidemian alettua.
Uutta ansaintalogiikkaa kehitettävä
Uudet, digitaaliset tavat kokea ja kuluttaa taidetta ja viihdettä eivät vielä juurikaan näy luovan työn tekijän tuloissa. Kopioston jäsenjärjestöistä toistuukin toive siitä, että uusien toimintamallien tulonmuodostusta ja ansaintalogiikkaa tulisi vielä aktiivisesti kehittää.
”On hyödynnettävä uudet alut eli jalostettava erityisesti digitalisuuden mahdollistamia toimintatapoja ja kehitettävä uudenlaisia tuotteita. Ei palata entiseen, vaan loikataan uuteen”, visioi Suomen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtaja Jari Muikku.
Osittain tätä jo tehdäänkin. Esimerkiksi visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö Kuvastossa on jo tehty suunnittelu- ja kehitystyötä taiteilijoiden ansaintalogiikan turvaamiseksi entistä digitaalisemmassa yhteiskunnassa.
Teksti: Maria Bregenhøj