Ylen elokuvatiimin tuottaja Erkko Lyytinen (vas.) ja AVEKin tuotantoneuvoja Mikko Peltonen.
Iltapäivä AVEKin kanssa -podcastin kolmannessa jaksossa dokumenttisarjoja lähestytään monelta kantilta. Keskustelussa pohditaan muun muassa sitä, jäävätkö dokumenttisarjat elokuvien jalkoihin taiteen ja viihteen muotoina. Ruodittavana ovat myös sarjojen suosion syyt sekä niiden suhde yhteiskuntaan.
Erkko Lyytinen on työskennellyt dokumentaarisen sisällön parissa noin 20 vuotta, niin ohjaajana kuin tuottajana. Ylen elokuvatiimin tuottajana hän on pistänyt merkille, että vaikka suomalaiset katsovat paljon dokumenttisarjoja, niitä tehdään Suomessa kovin vähän. Jaksossa kuultavien keskustelujen myötä hän on kuitenkin sitä mieltä, että tulevaisuudessa tarjonta lienee lisääntymään päin.
Mikä sitten on sarjojen suosion takana? Keskustelussa nousevat esiin sekä sarjojen koukuttavuutta luovat rakenteelliset elementit että mahdollisuus hypätä sivupoluille ja syventyä aiheeseen monesta suunnasta.
”Sarjaa voi katsoa yhden jakson tänään ja jatkaa huomenna, toisin kuin elokuvaa”, sanoo leikkaaja Matti Näränen. ”Cliffhangerit kiihottavat katsojaa katsomaan sen seuraavankin jakson.”
Koukuttavuutta vaaditaan, sillä kotona suoratoistopalveluista katsotut dokumenttisarjat kilpailevat katsojan huomiosta lukuisten muiden asioiden kanssa. Lisäksi jaksojen alussa tapahtumien kertaus auttaa katsojaa palaamaan sarjan pariin.
”Platformilla katselu on hyvin erilaista kuin elokuvissa katselu. Sillä hetkellä, kun saa ihmisen kiinnostumaan, se kiinnostus täytyy jollain tavoin pitää yllä”, Lyytinen sanoo.
Tässä sarjat ovat rakenteensa avulla etulyöntiasemassa.
”Dokumenttielokuvan haaste platformilla on se, että mitä pidempään kestää ihmisten esittely ja pienikin epätietoisuus siitä, mistä elokuva kertoo, sitä vaikeampaa on pitää katsoja otteessaan. Data osoittaa tämän”, kertoo Lyytinen.
Dokumenttisarjat tuovat runsaasti julkisuutta
Jaksossa käsitellään myös sitä, minkälaiseen julkisuuteen sarjojen kohdehenkilöiden tulee varautua.
”Palautetta on tullut tosi paljon. Ihan viesteinä sosiaalisessa mediassa, mutta myös kaupungilla tai uimahallissa ihmiset tulevat juttelemaan herkästikin”, kertoo Eva Wahlström, jonka urasta ja elämästä kertova dokumenttisarja on ollut nähtävissä esimerkiksi Yle Areenassa ja Viaplayssa.
Lyytinen korostaa, että julkisuuden ajallinen ulottuvuus on muuttunut. Siinä missä perinteinen television tai elokuvan kautta saatu julkisuus on ollut rajallista, suoratoiston ja digitaalisuuden myötä julkisuus voi pidemmällä välillä jopa ohjata ihmisten elämää.
”Platformit takaavat ikuisen julkisuuden, hyvässä ja pahassa”, Lyytinen toteaa.
Julkaisijoiden ja tekijöiden tulee tämä myös selventää kuvaamilleen henkilöille. ”Huojentavaa on se, että kameran edessä olevat ihmiset usein kuitenkin ymmärtävät tämän.”
Podcast-jakso on kuunneltavissa myös Spotifyssa sekä Applen ja Googlen podcast-palveluissa.
Aiemmissa jaksoissa on puhuttu mediataiteesta ja kirjoittamisesta
Podcastimme ensimmäisessä jaksossa puhuttiin mediataiteesta ja sen kansainvälisyydestä. Keskustelijoina Ulla Simosen kanssa olivat AVEK-palkittu Jenna Sutela sekä Frame Contemporary Art Finlandin toimitusjohtaja Raija Koli.
Toisessa jaksossa aiheena olivat muun muassa käsikirjoittamisen ja kirjan kirjoittamisen erot sekä kirjailijuus. Vieraina olivat sekä elokuvaa että kirjallisuutta tehneet Reetta Aalto ja Jan Forsström.
Aiemmin ilmestyneet ja tulevat jaksot löydät nettisivuiltamme, Spotifysta sekä Applen ja Googlen podcast-palveluista.
Tuotantoneuvojamme Mikko Peltonen on ennen AVEKissa aloittamistaan ohjannut Eva Wahlströmin urasta ja elämästä kertovan EVA-dokumenttisarjan (2019).
Teksti: Leo Taanila
Kuva: AVEK