Kolmihenkisen tutkimustiimimme tehtävänä on tuottaa ja soveltaa tutkimustietoa Kopioston tarpeisiin. Kopiointitutkimuksilla selvitämme kirjojen, lehtien ja muiden painettujen julkaisujen sekä verkkoaineiston kopioinnin ja tulostamisen määrää ja sisältöä.
Tutkimuksilla kerättyä dataa käytämme pohjana kopiointilupatuotteidemme hinnoitteluun sekä tilittämiemme tekijänoikeuskorvausten jakosuhteiden määrittelyyn. Tutkimustiedolla on siis suuri merkitys sille, että lupiemme hinnat ja jakamamme korvaukset vastaavat teosten käyttöä.
Ensimmäinen valokopiointitutkimus tehtiin Kopiostossa jo vuonna 1982. Nykyään selvitämme tutkimuksilla valokopioinnin lisäksi skannaamista, verkkoaineistojen kopioimista ja tulostamista.
Kopiostossa on tehty 40 vuoden aikana yhteensä noin 150 tutkimusta. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimuksia on toteutettu 25. Näistä suurimmassa osassa on tutkittu teosten käyttöä oppilaitoksissa, mutta lisäksi tutkimuksia on tehty myös yrityksissä ja yhteisöissä sekä julkishallinnossa. Tutkimuskohteenamme on nimenomaan työkäyttöä varten tehtävä kopiointi; yksityiseen käyttöön tapahtuvaa kopiointia emme tutki.
Tutkimuksillamme voimme kartoittaa myös uusia lisensiointimahdollisuuksia eli sitä, millaiseen teosten käyttöön olisi tarvetta kehittää tekijänoikeusratkaisuja. Lisäksi tutkimme tarvittaessa tekijänoikeuspoliittista ympäristöä. Olemme selvittäneet muun muassa opettajien tekijänoikeudellisia tarpeita ja ongelmia vuosina 2018 ja 2015 sekä korkeakoulujen tutkijoiden mielipiteitä siitä, haittaavatko tekijänoikeudet tutkimustyötä.
Tilastollisesti luotettavia otantatutkimuksia
Tutkimuksemme teemme yleensä otantatutkimuksina. Esimerkiksi peruskouluja ja lukioita on Suomessa yhteensä noin 2 500, joten ei ole mahdollista tutkia niitä kaikkia. Tällöin poimimme perusjoukosta eli kaikista Suomen peruskouluista ja lukioista otoksen, eli tietyn määrän peruskouluja ja lukioita, joita pyydämme osallistumaan tutkimukseen.
Joskus taas tutkittava sektori on niin pieni, että on syytä tutkia kaikki sen toimipaikat. Viimeksi teimme näin taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten kopiointitutkimuksessa.
Tutkimusmenetelmänä käytämme pääsääntöisesti kyselytutkimusta. Verkkolomakkeella kysymme, milloin ja miten paljon vastaaja viimeksi kopioi ja jakoi kopioimaansa painettua julkaisua tai verkkoaineistoa.
Hajautamme kyselyihin vastaamista ajallisesti, jotta mahdolliset vain tiettyyn vuodenaikaan ajoittuvat kopioinnit – kuten joululaulujen runsas kopiointi joulun alla – eivät vääristäisi tulosta. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan huomioimaan myös vastaajien työkiireet: esimerkiksi lukioiden opettajille ei kohdenneta tutkimusta juuri ylioppilaskirjoitusten aikaan.
Tutkimuksen tilastollisen luotettavuuden vuoksi pyrimme saamaan kyselyihimme vähintään 500 vastausta. Pienillä sektoreilla tämä ei aina välttämättä toteudu, mutta suuremmilla ylitämme tavoitteen helpommin. Esimerkiksi viime syksyn kuntien ja kuntayhtymien kopiointitutkimukseen saimme yli 2 000 vastausta. Jotta tutkimustulokset olisivat mahdollisimman objektiivisia, tekee tutkimusaineiston tilastollisen analyysin yleensä Kopioston ulkopuolinen asiantuntija.
Tutkimustoimintaa kehitetään jatkuvasti
Selvitämme tutkimuksillamme yhtäältä suuria linjoja, kuten minkä verran tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa kopioidaan kaikissa Suomen peruskouluissa ja lukioissa, ja kuinka monelle kopioitua aineistoa jaetaan. Samaan aikaan selvitämme myös pienempiä yksityiskohtia: esimerkiksi minkälaista kaunokirjallista tekstiä kopioitu aineisto sisälsi. Yksi haasteistamme onkin, miten saada yhdellä tutkimuksella kaikki eri tarkoituksia palveleva tieto vastaajaa liiaksi rasittamatta.
Tutkimuksilla kerättyä dataa käytämme pohjana kopiointilupatuotteidemme hinnoitteluun sekä tilittämiemme tekijänoikeuskorvausten jakosuhteiden määrittelyyn. Tutkimustiedolla on siis suuri merkitys sille, että lupiemme hinnat ja jakamamme korvaukset vastaavat teosten käyttöä.
Jotta kyselylomakkeesta ei tulisi vastaajalle liian raskas, voimme tarvittaessa käyttää erityiskysymysten selvittämiseksi myös omaa tutkimuspaneeliamme. Paneeli koostuu henkilöistä, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa vastata kyselytutkimuksiimme. Panelisteja on tällä hetkellä yli 5 500, ja he edustavat eri sektoreita oppilaitoksista yrityksiin ja yhteisöihin. Paneelia käytämme myös esimerkiksi silloin, kun haluamme tarkastella tulevan tutkimuksemme kyselylomakkeen toimivuutta etukäteen.
Pyrimme rakentamaan kyselymme siten, että ne ovat ymmärrettäviä, ja niihin on helppo ja nopea vastata. Tekijänoikeusalan termistö ei sellaisenaan välttämättä avaudu kaikille kyselyihin vastaajille. Siksi kehitämmekin jatkuvasti kyselyjämme vastaajilta saadun palautteen perusteella.
Saamme kehitysideoita myös pohjoismaisten sisarjärjestöjemme kanssa tekemästämme yhteistyöstä. Kollegoiden kanssa käymme läpi tutkimusmenetelmiä, tehtyjä tutkimuksia, uusia oivalluksia sekä mahdollisia haasteita.
Laajempana tavoitteenamme on seurata aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja muokata tutkimuksiamme niitä vastaavaksi. Tämän vuoksi tutkimustoiminta ei koskaan ole valmista, vaan sitä on jatkuvasti kehitettävä eteenpäin.
Teksti: Niina Kivelä
Kuva: Juho Heikkinen
