Kuka olette? Mikä on kosketuksenne luovaan alaan?
Olen 35-vuotias tiede- ja kulttuuriministeri, toisen kauden kansanedustaja Kauhavalta, Vaasan vaalipiiristä. Tiede- ja kulttuuriministerinä olen toiminut toukokuun lopulta saakka.
Juureni ovat Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla, Ylihärmässä ja Kauhavalla. Opinnot ja työ ovat vieneet vuoroin Rovaniemelle ja vuoroin Helsinkiin. Oikeustieteen maisteriksi valmistuin Lapin yliopistosta, minkä jälkeen työskentelin lakimiehenä asianajotoimistossa.
Kulttuuri ja luovat alat ovat olleet osa elämääni lapsuudesta lähtien, sillä olen muun muassa harrastanut teatteria. Osa ystävistäni saa leipänsä luovilta aloilta, muun muassa tapahtumatuotannosta.
Mikä kulttuurin muoto on lähinnä sydäntänne?
Harrastajateatterin myötä teatterilla on aina erityinen paikka sydämessä, mutta olen aika kaikkiruokainen kulttuurin kuluttaja. Tykkään myös käydä konserteissa, taidenäyttelyissä ja museoissa sekä lukea kirjoja.
Olette tämän hallituskauden kolmas kulttuuriministeri. Millä mielellä seuraatte edeltäjienne jalanjälkiä? Mitä aiotte tehdä toisin?
Seuraan edeltäjiäni nöyrällä mielellä. Kulttuuriministeri saa yleensä tehdä töitä mukavien asioiden parissa, mutta itse olen aloittanut hommat keskellä kriisitunnelmaa. Pitkittynyt koronakriisi on ajanut monet alan toimijat syviin vaikeuksiin ja lisäksi joudun miettimään, miten toteutamme rahapelituottojen vähenemisestä johtuvat kulttuurin säästöt. Vaikeuksien keskellä pyrin olemaan mahdollisimman helposti lähestyttävä, kuuntelemaan ja toimimaan alan toimijoiden kumppanina, jotta selviämme tästäkin ja suomalainen kulttuuri ja luovat alat saadaan uuteen kukoistukseen.
Miten kulttuuria ja tekijänoikeuksia koskevat hallitusohjelmakirjaukset voidaan toteuttaa nykytilanteessa? Mitä priorisoitte?
On selvää, että tilanne on muuttunut paikoin suuresti siitä, kun hallitusohjelma laadittiin ja hallitus aloitti työnsä. Kulttuuriala on kärsinyt merkittävästi koronapandemiasta ja siksi tavoitteita, jotka liittyivät toimialan rahoitukseen sekä kulttuurin ja luovan alan taloudellisen merkityksen kasvuun, ei voida toteuttaa siinä mitassa tai sillä aikataululla, mitä hallitusohjelmaa laadittaessa ajateltiin.
Pyrimme kuitenkin pitämään kiinni hallitusohjelmaan kirjatuista asioista niin hyvin kuin mahdollista ja moni tärkeä hanke on jo saatu maaliin, muun muassa esittävien taiteiden valtionosuusuudistus, myös näyttelypalkkiomalli on valmisteltu ja siihen saatiin budjettiriihessä myös rahoitus sekä apurahojen tasoa nostettu.
Myös luovan talouden tiekartta on laadittu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Sen toteuttamiseen antaa vauhtia EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä saatava rahoitus. Tästä kokonaisuudesta on tulossa kulttuurille ja luoville aloille 40 miljoonaa euroa, joka käytetään näiden alojen uudistumiseen. Tuki on käytettävissä laajasti alan yhteisöille, yrityksille ja muille toimijoille. Lisäksi hallitus on toteuttamassa hallitusohjelmakirjauksen yksityistä ja julkista rahaa yhdistävästä uudesta kulttuuria rahoittamaan tarkoitetusta rahastosta.
Lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastamisen mahdollisuuksia parannetaan valmistuneen ns. Suomen mallin mukaisesti. Näen tämän asian sen välittömien vaikutusten ohella tärkeänä myös pitkällä aikavälillä. Infrastruktuurihankkeista etenevät mm. Kansallisteatterin peruskorjaus- ja parannushanke sekä valmistelu uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon osalta.
Tekijänoikeuteen liittyviä hallitusohjelmakirjauksia on kaksi: aineettomien oikeuksien strategian laatiminen sekä yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän kehittäminen. Työ aineettomien oikeuksien strategian laatimiseksi, joka toteutetaan läheisessä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, käynnistyi viime vuonna. Luonnos strategiaksi valmistui keväällä, ja se on ollut kesän aikana lausuntokierroksella. Ehdotus strategiaksi sisältää myös tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta edistäviä toimenpiteitä. Lausuntojen pohjalta laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös toteutettavista toimista.
Kulttuuri on monimuotoinen toimiala, ja siksi sen edistämiseksi tarvitaan monia erilaisia toimia. Tällä hetkellä priorisoitavia ovat kaikki sellaiset toimet, joilla luodaan edellytyksiä koronasta toipumiseen, luodaan uutta kasvua ja työpaikkoja luoville aloille sekä vahvistetaan kulttuurialan ammattilaisten mahdollisuutta tulla työllään toimeen.
Miltä kulttuurialan nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät? Miten näette, että kulttuurialan ammattilaiset saavat jatkossa elantonsa ja pystyvät harjoittamaan ammattiaan?
Tämä on äärettömän olennainen kysymys. Ala on monin tavoin vaikeuksissa ja monien kulttuurialan ammattilaisten toimeentulo on heikentynyt tai vaarantunut. Kun tästä noustaan – ja epäilemättä noustaan – uskon, että kulttuurialalla toimivien toimeentulomahdollisuudet ovat samanlaisia kuin ne ovat olleet tähänkin saakka. Oma tavoitteeni kuitenkin on, että löydämme myös uusia mahdollisuuksia. Tarvitaan sekä valtion toimia että alan omaa kehittämistä – ja parhaassa tapauksessa näiden yhteispeliä. Osa uusista mahdollisuuksista voi löytyä esimerkiksi uusien toiminta- ja palvelumuotojen sekä yritystoiminnan kehittämisen tuloksena. Aiemmin mainitsemallani luovien alojen elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella voi olla juuri tässä tärkeä rooli.
Käynnistitte kesäkuussa kulttuurin jälleenrakennustyön (tiedote 11.6.2021) ja valmistelun tueksi asetitte työryhmän. Ministeriön tuella käynnistyi myös kaksi hanketta, joilla kartoitetaan kulttuurialan tulevaisuusnäkymiä ja tuotetaan ratkaisuehdotuksia alan haasteisiin. Miten nämä työt ovat alkaneet? Milloin tulosta nähdään luovilla aloilla?
Kulttuurin jälleenrakennustyöryhmä on pitänyt ensimmäiset kokouksensa elokuussa ja syyskuussa. Myös mainitut hankkeet ovat työnsä käynnistäneet; on mm. pidetty kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia eri puolilla maata. Ministeriön rahoittamat hankkeet ovat varsin lyhytkestoisia ja selvitys- ja kartoitustyyppisiä. Niiltä odotetaan katsauksia työnsä tuloksista ensi vuoden alkupuolella, minkä jälkeen jälleenrakennustyöryhmä noita tuloksia hyödyntäen työstää vielä omia ehdotuksiaan toukokuun loppuun mennessä. Olen ymmärtänyt, että ainakin Taideyliopistolla on aikomus jatkaa hankettaan pitempäänkin osana oman toimintansa ja taidealan koulutuksen kehittämistyötä.
Se, milloin noista hankkeista tai muista toimista nähdään tuloksia luovien alojen käytännöissä riippuu myös esitysten laajuudesta. Toivon, että voin jo omana ministeriaikanani laittaa osan ehdotuksista käytäntöön, mutta tiedostan, että olemme jo yli vaalikauden puolivälin, joten mittavaa valmistelua vaativia muutoksia ei enää ehdi toteuttamaan. Loppujen esitysten toivon päätyvän eri puolueiden vaaliohjelmiin ja seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Mihin muihin toimiin olette ryhtyneet tukeaksenne koronan kurittamaa luovaa alaa?
Tärkeintä olisi päästä kriisistä eteenpäin. Pyrin kaikin tavoin vaikuttamaan hallituksen sisällä siihen, että tapahtuma-alan rajoitukset eivät ole voimassa yhtään pidempään kuin on aivan välttämätöntä. Koska kaikki riippuu rokotekattavuuden kasvusta, olen myös itse pitänyt voimakkaita puheenvuoroja rokotteiden ottamisen puolesta.
Valitettavasti koronan lisäksi kulttuurialan niskassa on myös vähenevä Veikkauksen rahoitus. Tältä osin olen pyrkinyt kiirehtimään pitkäjänteisen ratkaisun syntymistä ja esittänyt omalta osaltani kokonaisuuden siirtämistä valtion budjettiin. Edunsaajien on saatava tietoonsa mahdollisimman pian, millä tasolla rahoitus on vuonna 2024 ja sen jälkeen. Koska kyse on ennen kaikkea tulevan hallituksen aikana tehtävistä päätöksistä, tarvitaan hallitus-oppositio rajan yli löytyvä parlamentaarinen ratkaisu.
Millaisena näette tekijänoikeuksien merkityksen?
Ajattelen, että tekijänoikeuksissa on kyse omaisuuden suojasta ja elinkeinovapaudesta. Taiteen tekijällä on oikeus saada korvaus siitä, että hän on luovuutensa avulla synnyttänyt taideteoksen. Ilman oikeudenmukaista tekijänoikeusjärjestelmää meillä ei ole ammattimaista kulttuurialaa ja niitä hienoja elämyksiä, joita taide ja kulttuuri mahdollistavat ihmisille. Selkeä ja oikeudenmukainen tekijänoikeusjärjestelmä on sekä luovien alojen tekijöiden että sisältöjä käyttävien etu.
Direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM) tulee implementoida Suomen lainsäädäntöön vuonna 2021. Miten asia edistyy?
Hallituksen esitys tekijänoikeuslain muuttamisesta, jolla pannaan täytäntöön DSM-direktiivi ja verkkolähetysdirektiivi menee lausuntokierrokselle syksyllä. Esitys viimeistellään ja toimitetaan eduskuntaan heti lausuntokierroksen jälkeen, todennäköisesti loppuvuodesta.
Millä tavoin Suomessa käytössä olevaa laajennettua kollektiivisen sopimisen järjestelmää (ns. sopimuslisenssijärjestelmä) voitaisiin vielä parantaa tekijänoikeuslain uudistamisen yhteydessä?
DSM-direktiivi sisältää sopimuslisenssijärjestelmän kannalta kaksi relevanttia asiaa. Ensinnäkin direktiivissä asetetaan tarkat edellytykset sopimuslisenssijärjestelmän käyttämiselle kansallisella tasolla, joka tulee edellyttämään muutostarpeita myös tekijänoikeuslain sopimuslisenssisäännöksissä. Lisäksi direktiivi sisältää mahdollisuuden käyttää sopimuslisenssijärjestelmää kulttuuriperintölaitoksissa olevien aineistojen maantieteelliset rajat ylittävään saataville saattamiseen.
Hallitusohjelmassa mainittuna yhtenä tavoitteena on kehittää toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä. Mitkä mielestänne ovat toimivan järjestelmän tärkeimmät elementit? Voisiko uusi järjestelmä esimerkiksi huomioida kopioinnista oikeudenomistajille aiheutuvan haitan, ei vain kopiointimäärän? Millaisella aikataululla kehittämistä tehdään?
Tekijänoikeuslain mukaan teoksista saa valmistaa kappaleita yksityiseen käyttöön. Kopioinnista tekijöille aiheutuvasta haitasta tulee kuitenkin maksaa tekijöille kohtuullinen hyvitys, joka on vuodesta 2015 alkaen maksettu valtion budjetin kautta tekijöille.
Ennen sitä voimassa ollut laitemaksujärjestelmä alkoi maksun perintäjärjestelmänä olla liian monimutkainen ja hallinnollisesti raskas ja kallis. Laitemaksujärjestelmään tuskin on paluuta, mutta valtion budjetin määrärahojen taso on pyrittävä säilyttämään kohtuullisena, kuten myös eduskunta on edellyttänyt.
Teoksia käytetään nykyään yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä. Miten tekijänoikeuksien kunnioittamista pitäisi mielestänne edistää verkkoympäristössä?
Ensinnäkin minusta on hienoa, että viime vuosina piratismi on saatu aika merkittävällä tavalla vähenemään.
On totta, että teoksia luodaan ja myös käytetään paljon enemmän kuin aikaisemmin. Cuporen viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa, jossa tarkastellaan suuren yleisön näkemyksiä tekijänoikeusjärjestelmästä, todetaan muun muassa, että noin kymmenen prosenttia suomalaisista on käyttänyt aiemmin luotuja sisältöjä osana itse tekemiään sisältöjä ja lisäksi jakanut nämä sisällöt internetissä.
Verkkoympäristössä on tarpeen kiinnittää huomiota niin tekijän moraalisiin kuin taloudellisiin oikeuksiin. Oikeat ja kattavat teos- ja tekijätiedot edistävät tekijän oikeutta tulla tunnistetuksi ja mahdollisuutta saada taloudellista hyötyä teoksen käytöstä. Tiedot tulisi myös säilyttää läpi teoksen elämänkaaren ja niitä pitäisi voida päivittää. Suomi pyrkii edistämään asiaa niin kansallisesti kuin EU-tasolla.
Uskon, että tekijänoikeusjärjestelmän digitalisoimisella tuodaan selkeyttä ja helppoutta, mikä edistää tekijänoikeuksien kunnioittamista verkkoympäristössä. Käytäntöjen ja standardien yhtenäistäminen edellyttää niin taloudellisia kuin teknologisia investointeja. Tämä tuottaa pitkällä aikavälillä varmasti lisäarvoa niin tekijöille, yrityksille kuin yhteiskunnallekin.
Kopioston osana toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee monimuotoista kotimaista audiovisuaalista kulttuuria tekijänoikeusvaroin. AVEKin tukivarat ovat pääasiassa peräisin valtion budjetista saatavasta yksityisen kopioinnin hyvityksestä. Millaisena näet AVEKin merkityksen ja tulevaisuuden?
AVEKin edistämistoiminta, joka tapahtuu välillisten hyvitysvarojen kautta, on merkittävä osa audiovisuaalisen kulttuurin tukea. Vuosikymmeniä jatkuneen edistämistoiminnan tulokset ovat hyvin nähtävissä. Toiminnalla on ehdottomasti paikkansa myös jatkossa.
Haastattelu: Maria Bregenhøj
Kuva: Katarina Koch, Valtioneuvoston kanslia