Tekijänoikeuksia tärkeänä pitää yhdeksän kymmenestä vastaajasta. Suomalaisten suhtautuminen tekijänoikeuksiin näyttää pysyneen suunnilleen samalla tasolla viime vuosiin verrattuna. Vain kaksi prosenttia kokee tekijänoikeudet melko tai erittäin turhana. Luvut ovat suunnilleen samalla tasolla edellisvuosien tuloksiin verrattuna.
Myös tulokset kysyttäessä tekijänoikeuksien rajoittavuutta ja helppotajuisuutta mukailevat aiempien vuosien mittauksia. Suomalaiset kokevat tekijänoikeudet ennemmin mahdollistaviksi (48 %) kuin rajoittaviksi (13 %). Helppotajuisina tekijänoikeudet näyttäytyvät 38 prosentille suomalaisista, vaikeatajuisina ne kokee noin neljännes.
Suhtautuminen luovan työn tekijöihin on myönteistä
Luovan työn tekijöitä suomalaiset arvostavat laajasti. Useampi kuin joka toinen arvostaa luovan työn tekijöitä siinä missä muitakin ammattilaisia, ja yli kolmannes vastaajista kertoi arvostavansa luovan alan tekijöitä erityisen paljon ja olevansa kiitollinen heidän työstään. Vain kaksi prosenttia vastasi, ettei tunne arvostusta luovan alan tekijöitä kohtaan.
Barometrissa mitattiin myös kansan suhtautumista tekijänoikeusjärjestöihin. Useampi kuin kolme neljästä näkee järjestöt tarpeellisena, ja miltei saman osuuden mielestä järjestöt ovat oikealla asialla. Kauttaaltaan miehet suhtautuvat tekijänoikeusjärjestöihin hieman naisia kriittisemmin. Ikäryhmittäin myönteisintä suhtautuminen on yli 50-vuotiaiden ja 15–24-vuotiaiden keskuudessa.
Tekijänoikeuskorvaukset koetaan oikeutetuiksi
Suomalaiset suhtautuvat tekijänoikeuskorvauksiin hyvin myönteisesti. Korvaukset koetaan sekä oikeutetuiksi (83 % vastaajista) että tarpeellisiksi (84 %). Mitä vanhempi vastaaja oli, sitä myönteisemmin hän vastasi suhtautuvansa korvauksiin.
92 prosenttia on sitä mieltä, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta sen mukaan, kuinka paljon heidän teoksiaan hyödynnetään. Vastaajista 77 prosentin mielestä tekijöille kuuluu korvaus myös heidän teostensa kopionnista ja käytöstä opetuksessa.
Korvausten suuruuden osalta vastaajajoukko on jakautuneempi. Useamman kuin joka kolmannen mielestä korvaukset ovat sopivia, samalla kun noin joka neljäs vastasi suhtautuvansa niihin neutraalisti. Vain kahdeksan prosenttia vastaajista piti korvauksia liian suurina.
Koronalla vaikutuksia käyttötottumuksiin
Tutkimuksen mukaan koronapandemialla on ollut vaikutuksia kulttuuri- ja viihdesisältöjen hankintaan digitaalisesti. Kaikista vastaajista noin kolmannes arvioi digipalveluiden käyttönsä lisääntyneen koronan myötä. Nuorimpien keskuudessa käyttö on yleistynyt eniten, ja jopa 49 % 15–24-vuotiaista kertoi käyttönsä yleistyneen.
Yli kolmannes vastaajista kertoi hankkineensa käyttöönsä elokuvien tai -sarjojen suoratoistopalvelun ja joka viidennes äänikirjapalvelun korona-aikana. Vastaajista vain yksi prosentti ilmoitti lopettaneensa palveluiden käytön koronapandemian aikana.
Viime vuoteen verrattuna radion kuuntelu netin välityksellä on lisääntynyt. Noin joka toinen suomalainen kuuntelee radiokanavien omista nettipalveluista sekä suoria lähetyksiä että jälkikäteen kuunneltavissa olevia ohjelmia, kuten podcasteja.
Tekijänoikeusbarometrissa selvitettiin lisäksi muun muassa suomalaisten ajatuksia piratismista ja sisältöjen hankkimisen tottumuksia. Lue lisää tuloksista ja tutkimuksista Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sivuilta.
Tulokset perustuvat Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n toimeksiannosta Taloustutkimuksen toteuttamaan Tekijänoikeusbarometriin, joka tehtiin nyt neljättätoista kertaa. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina sekä nettikyselyllä osana Taloustutkimuksen Omnibus-tutkimusta. Tiedonkeruu toteutettiin 7.− 25.10.2020 välisenä aikana ja tutkimuksen vastaajamäärä oli yhteensä 1282 henkilöä.