Mikä on kosketuksenne luovaan alaan?
Olen monipuolinen kulttuurin kuluttaja ja aikanaan musiikkiluokkalainen. Musiikkiharrastukseni jäi kouluaikaan, jonka jälkeen muut harrastukset veivät voiton. Kansanedustajana olen tehnyt työtä sivistysvaliokunnalle sekä valtiovarainvaliokunnassa kulttuuriasioiden parissa kaksi vaalikautta.
Mikä kulttuurin muoto on lähinnä sydäntänne?
On vaikea valita vain yhtä, sillä pidän todella paljon erilaisista kulttuurimuodoista. Musiikki on tärkeä osa niin arkea kuin juhlaa, mutta myös esittävä taide ja tietenkin kuvataide ja kirjallisuus. Saan monenlaisista kulttuurimuodoista hienoja elämyksiä.
Miltä kulttuurialan nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät? Miten näette, että kulttuurialan ammattilaiset saavat jatkossa elantonsa ja pystyvät harjoittamaan ammattiaan?
Olen ehtinyt tässä lyhyen ministeripestini aikana tavata jo paljon kulttuurikenttää ja tekijöitäkin. On selvää, että korona-ajan vaikea tilanne tuntuu ja näkyy yhä, ja siitä on jäänyt tietynlainen epävarmuus. Juuri erilaiset tapahtumat ja ihmisten kohtaaminen kuuluvat kiinteästi myös kulttuuriin.
Positiivista on se, että meillä on paljon tekijöitä eri kulttuurialoilla, ja myös intoa tehdä ja toteuttaa. Kulttuurille on erittäin hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kukoistaa. Meillä on elävä kulttuurikenttä, josta on pidettävä huolta.
Nähtävissä on kuitenkin myös tiettyjä haasteita: Miten varmistetaan se, että kulttuurin harrastaminen on mahdollista kaikille ja että kulttuurin tekijäksi ja tuottajaksi on mahdollista kasvaa? Lisäksi tekijöiden toimeentulo voi monesti olla hyvinkin pirstaleista, erityisesti vapaan kentän puolella. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että pystymme pitämään huolta siitä, että tekijät saavat työstään aina myös korvauksen. Toimintaedellytysten sekä myös lainsäädännön on oltava ajan tasalla.
Miten kulttuuria ja tekijänoikeuksia koskevat hallitusohjelmakirjaukset toteutetaan? Ohjelmassa on muun muassa mainittu, että hallitus tekee kulttuuripoliittisen selonteon. Minkälaisia tavoitteita selontekoon liittyy?
Selonteossa on tavoitteena luoda pohjaa sille, että kulttuurin kehittämiseen voitaisiin sitoutua pitkäjänteisesti, toivottavasti jopa yli hallituskausien. Tietysti varsinkin kasvustrategiassa tulee myös tunnistaa mahdollisia pullonkauloja tai haasteita, joita voidaan sitten lähteä politiikkatoimin korjaamaan ja edistämään.
Lisäksi tavoitteena on luoda uskoa siihen, että kulttuurilla on itseisarvo ja suuri merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Samaan aikaan on ymmärrettävä, että luova ala on myös elinkeino muiden joukossa. Erittäin merkittävänä työllistäjänä luovat alat voisivat olla suuremmassa roolissa esimerkiksi Suomen vientialana tai matkailun vetovoimatekijänä.
Uskon, että pystymme laajalla yhteistyöllä kentän kanssa tunnistamaan myös uusia kasvun mahdollistavia. Toki aiemmilla hallituskausilla on tehty jo paljon hyvää työtä esimerkiksi kasvusopimusten ja muiden vastaavien ohjelmien kanssa.
Minkälaisena te näette tekijänoikeuksien merkityksen kulttuurin, luovan alan tekijöiden ja luovan talouden kannalta?
Tekijänoikeuksilla varmistetaan, että tekijä saa korvauksen työstään riippumatta siitä, missä teosta esitetään tai käytetään. Näin varmistetaan tekijän toimeentulo.
Niin lainsäädännön kuin sopimusjärjestelmän on oltava kunnossa ja niiden ajantasaisuudesta on huolehdittava. Tämän vuoksi tekijänoikeuslakia onkin uudistettu. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että arvioidaan, millä tavalla työtä tällä kaudella jatketaan. Tärkeintä on kuulla kenttää laajasti: onko tämä nykyinen järjestelmä kaikilta osin sellainen kuin sen kuuluisi olla, vai onko siinä mahdollisesti joitakin aukkoja.
Hyviä muutoksia on jo tehtykin. Esimerkiksi viime kaudella tekijänoikeuskorvausten ja työttömyyskorvauksen yhteen sovittelemisen muutokset olivat sellaisia, joita on pitkään odotettu. Toivottavasti tälläkin kaudella voidaan vielä tuoda joitakin helpotuksia ja parempia mahdollisuuksia pitkäjänteiseen työhön.
Miten tekijänoikeuslain uudistaminen nyt jatkuu?
Tällä hetkellä tehdään vasta pohjustustyötä ja pohdintaa siitä, miten lain uudistamisen kanssa lähdetään liikkeelle. Ensimmäinen asia ei ole se, mitä lähdetään uudistamaan, vaan ensin kuullaan laajasti tekijöitä ja kenttää. Joitain eduskunnankin tunnistamia muutostarpeita on jo tiedossa.
Pohdittavana on myös se, onko järkevää lähteä tekemään tekijänoikeuslain kokonaisuudistusta vai lähdetäänkö pienemmin palasin liikkeelle. Tätä työtä tehdään syksyn aikana ja sitten katsotaan tarkemmin myöhemmin, miten asiassa edetään.
Teoksia käytetään nykyään yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä ja myös tekoälyn opettamiseen. Miten tekijänoikeuksien kunnioittamista pitäisi mielestänne edistää verkkoympäristössä?
Tämä on erittäin haastava ja tietenkin tärkeä asia, koska digitaalinen ympäristö elää ja muuttuu koko ajan. Lainsäädännön tulee pysyä muutoksessa mukana. Tekoäly tuo tähän aivan uuden haasteen, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia.
Digitalisoitumisen tuomien tekijänoikeuskysymysten ratkaisemiseen opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustuksia. Myös oikeudenhaltijat ja palveluntarjoajat on kannustettava kehittämään tätä kokonaisuutta niin, että tekijänoikeus toteutuisi digitaalisessa ympäristössä, oli se sitten tekoälyä tai jotakin muuta.
Euroopan unionissa käydään parhaillaan tekoälykeskustelua siitä, miten tekijänoikeudet huomioidaan. Tämä on varmastikin pitkä prosessi ja välillä tuntuu, että tekniikka tai digitalisaatio ja erilaiset ratkaisut kehittyvät niin nopeasti, että lainsäätäjillä on vaikeuksia pysyä perässä. Oikeastaan tässä on jo kova kiire saada luotua linjaukset siitä, miten tekoälyyn ja sen käyttötarkoituksiin suhtaudutaan. Siinä on paljon mahdollisuuksia, mutta toki myös riskejä ja haasteita.
Kopioston osana toimivan AVEKin tukivarat ovat pääasiassa peräisin valtion budjetista tulevasta yksityisen kopioinnin hyvityksestä. Millaisena näette AVEKin merkityksen kotimaisen av-alan rahoittajana?
AVEKin tuki on suoraa tukea kulttuurin tekemiseen, luovien alojen tuotekehitykseen ja työllisyyteen. Sillä on myös kerrannaisvaikutuksia. Vaikka AVEKin tukisummat eivät ole suuren suuria, niiden vaikutus on tutkitusti merkittävä varsinkin alkuvaiheessa ja uuden tekemisen tukemisessa.
On tärkeää, että uudetkin tekijät pääsevät tekemään työtään ja toivottavasti vähitellen myös sellaista työtä, joka kaupallisestikin kannattaa. AVEKin tuki mahdollistaa uuden luomisen ja siksi se on merkittävä ja tärkeä.
Yksityisen kopioinnin hyvitystä jaetaan luovalle alalle paitsi AVEKin välityksellä myös Kopioston ja muidenkin toimijoiden kautta suoraan luovalle alalle. Yksityisen kopioinnin hyvitys on tekijänoikeuslain ja EU-direktiivin edellyttämää tekijänoikeuskorvausta siitä, että kansalaiset saavat kopioida teoksia yksityiseen käyttöön. Miltä yksityisen kopioinnin hyvityksen tulevaisuus Suomessa näyttää?
Yksityisen kopioinnin hyvitys on tärkeä osa tekijänoikeusjärjestelmää ja siitä jaetaan edelleen merkittävä osa suoraan tekijöille. Käyttötutkimuksia tehdään säännöllisin väliajoin, tänä vuonna ilmeisesti tehdään seuraava.
Sillä, että yksityisen kopioinnin hyvitys on budjettirahasta tulevaa rahoitusta, on hyviä ja huonoja puolia. Meillä on kuitenkin Suomessa toimiva ja vakiintunut järjestelmä, johon ei tällä hetkellä olla kaavailemassa muutoksia.
Haastattelu: Maria Bregenhöj
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
