Kotimaisten televisiokanavien edelleen lähettämisestä on taitettu peistä noin neljäkymmentä vuotta. Koko tuona aikana kaapelitelevisio-operaattorit ovat saaneet edelleen lähettää kotimaisten televisioyhtiöiden ohjelmistoja omissa verkoissaan maksamatta korvauksia tv-ohjelmien tekijöille. Vapaamatkustajina. Hyötyen ilmaiseksi muiden omaisuuden käyttämisestä.
Syitä tähän on ollut monia ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Suomi on ainoa EU- ja Pohjoismaa, jossa operaattorit ovat voineet kaapelijakelun alusta alkaen välttyä maksuista tekijöille, joiden tekemiä teoksia ne verkoissaan jakavat ja joiden jakelusta ne hyötyvät taloudellisesti monin tavoin. Pelkästään kaapelitelevision perusmaksuina operaattorit laskuttavat noin 130 miljoonaa euroa vuosittain.
Operaattoreilta perittävä edelleenlähetyskorvaus olisi samaa suuruusluokkaa kuin verkkotallennuspalveluissa, noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän tiedon olemme ilmoittaneet liikenne- ja viestintävaliokunnalle sekä sivistysvaliokunnalle aiemmilla lainsäädäntökierroksilla. Korvauksella olisi erittäin suuri merkitys kotimaiselle av-alalle: tekijöille ja -tuottajille, freelancereille ja yrittäjille. Katsojille tämä näkyisi kotimaisten sarjojen ja elokuvien laadussa ja määrässä.
Edelleenlähetyskorvauksella olisi erittäin suuri merkitys kotimaiselle av-alalle: tekijöille ja -tuottajille, freelancereille ja yrittäjille. Katsojille tämä näkyisi kotimaisten sarjojen ja elokuvien laadussa ja määrässä.
EU:n verkkolähetysdirektiivi tuo kauan toivottua selkeyttä kotimaisten televisiokanavien edelleen lähettämiseen. Enää kaapelioperaattorit eivät voi väittää, ettei kyse ole edelleen lähettämisestä vain siksi, että ne vastaanottavat tv-lähetysten ohjelmasignaalin kiinteällä yhteydellä. Tähän tekniseen seikkaan operaattorit ovat viimeksi vedonneet perustellessaan vapaalippuaan. Verkkolähetysdirektiivin jälkeen se ei enää onnistu.
Direktiivin mukaan sillä ei ole merkitystä, millä teknisellä tavalla operaattorit televisioyhtiöiden signaalin vastaanottavat. Vastaanottotavasta riippumatta muun kuin alkuperäisen televisioyhtiön harjoittama samanaikainen ja muuttamaton lähettäminen on verkkolähetysdirektiivin mukaan tekijänoikeudellisesti edelleen lähettämisestä. Siitä on sovittava tekijöiden kanssa ja maksettava korvaus. Lipuntarkastaja on viimein saapunut vaunuun.
Mutta, mutta. Verkkolähetysdirektiivin implementointiin liittyvä hallituksen esitysluonnos tarjoaa yllättäen kaapelioperaattoreille pysyvää vapaalippua. Tekijänoikeuslain luonnos sisältää taitavan silmänkääntötempun. Jos televisioyhtiöillä on maanpäällistä jakelua antenniverkoissa, kaikki samanaikainen lähettäminen onkin – tadaa – alkuperäistä lähettämistä, ei edelleen lähettämistä. Tältä osin hallituksen esitysluonnos on selkeästi verkkolähetysdirektiivin ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen. Hallituksen esitysluonnos ei saa päätyä hallituksen esitykseksi.
Das-muovailumassalla ja lainsäädännöllä on yksi ratkaiseva ero. Edellistä voi työstää vapaasti mielensä mukaan, jälkimmäistä ei. Suomi ei voi kansallisesti muovailla edelleen lähettämistä joksikin, mitä se ei ole – alkuperäiseksi lähettämiseksi. Ennennäkemättömän huonosti valmistellun lakipaketin uudelleen valmisteluun palauttamista on esitetty laajalla rintamalla. Tämä on erittäin poikkeuksellista. Tekijänoikeusala ei moista muista. Jokin tekijänoikeuslain valmistelussa on muuttunut − tekijöiden kannalta selvästi huonompaan suuntaa.
Lain valmistelijoiden, hallituksen ja eduskunnan ratkaistavana on nyt kysymys siitä, saapuuko vaunuun edelleen lähettämisen silmänkääntötempulla pysyvästi hävittävä taikuri, joka jatkaa vapaamatkustajien ilmaista matkantekoa loputtomiin. Vai tuleeko sinne lipuntarkastaja, joka varmistaa viimeinkin sen, että kaikki matkustajat osallistuvat nauttimastaan matkasta syntyvien kustannusten maksamiseen? Tämä on ollut muissa oikeusvaltioissa aina tapana.
Saavatko kaapelitelevisio-operaattorit jatkaa vapaamatkustajina vai eivät? Se on taloudellisesti av-tekijöiden kannalta verkkolähetysdirektiivin implementoinnin tärkein kysymys.
– Arto Tamminen, johtaja, Kopiosto
Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
