Sarjakuvataide vetää Kaisa ja Christoffer Lekaa puoleensa, koska se taipuu niin luoviin ilmaisumuotoihin. Sarjakuvan keinoin voi saada äänensä kuuluviin ja ilmaista itseään vapaasti. Koska taidemuoto on varsin uusi, sillä ei ole historian painolastia, joka rajoittaisi tekemistä.
”Sarjakuva on matalan kynnyksen taidemuoto, jota ihmiset lähestyvät usein kepeämmin kuin vaikkapa paksua 500-sivuista kirjaa. Sarjakuva voi salakavalasti välittää jonkin asian ilman, että sitä edes kunnolla hoksaa”, Christoffer näkee.
”Sarjakuvaan yhdistyy monen mielessä ensimmäisenä huumori, joten se tarjoaa oivan tavan tuoda esille vakaviakin teemoja, jotka liittyvät jollain tapaa ihmisyyteen”, Kaisa lisää.
Koska sarjakuvan raja-aidat on tehty rikottaviksi, Lekat kulkevat omaa polkuaan tutkien erilaisia tapoja tehdä sarjakuvaa. Siksi he julkaisevat teoksiaan Absolute Truth Press -kustantamonsa kautta. Jokaisella teoksella on oma formaattinsa ja persoonallisuutensa.
”Meillä on täysi vapaus päättää, mitä teos käsittelee ja miltä se näyttää. Kukaan ulkopuolinen ei sanele, mikä on taloudellisesti järkevää. Voimme tehdä juuri sellaisia sarjakuvia kuin meitä huvittaa”, Christoffer naurahtaa.
Pariskunnan ideoimana onkin syntynyt kaikkiaan 15 kovin erilaista teosta: muun muassa päiväkirjamerkinnöistä koottu Russian Diaries, pullopostiksi naamioitu Logbook ja postikorteista muodostunut Imperfect. Uusin teos Before the Sun Sets ilmestyi keväällä 2022 – jälleen postikorttien muodossa.
”Sarjakuvamme ovat pitkälti omaelämäkerrallisia teoksia. Ne kertovat siitä, että yhteiskunnassa on muitakin tapoja elää kuin hyvän veronmaksajan perinteinen malli. Toivottavasti teoksemme tarjoavat ihmisille pieniäkin ahaa-elämyksiä ja oivaltamisen paikkoja”, Kaisa muotoilee.
Aviopari, joka on myös tiivis työpari
Luovalla alalla työskentely vaatii luottamusta toiseen osapuoleen, mikä on myös parisuhteen perusta. Lekoille pariskuntana työskentely on aina tuntunut luontevalta: he ovat monella tapaa samanhenkisiä, mutta eroavaisuudet rikastuttavat yhteistyötä.
”Kaisa on analyyttinen ja järjestelmällinen, minä taas kaoottinen ja intuitiivinen. Aina näiden luonteenpiirteiden sovittaminen toisiinsa ei suju kitkattomasti, mutta ainakin se on antoisaa”, Christoffer sanoo.
Vuosien saatossa Christoffer on ryhtynyt vastaamaan kirjojen typografiasta ja ulkomuodosta, kun taas Kaisan vastuulla on toteuttaa lopulliset kuvitukset ja tekstaukset käsityönä. Luonnostelu, ideointi ja käsikirjoittaminen sujuvat aina yhdessä pohdiskellen.
”Taiteessa liikutaan paljon intuition ja tunteiden varassa. Saatamme kiistellä kirjaa tehdessämme joistakin ratkaisuista, koska mikään vaihtoehto ei ole suoraan oikein tai väärin. Lopputulos menee kuitenkin niin perusteellisen prosessin läpi, että se tuntuu yhteiseltä”, Kaisa tähdentää.
Pariskunta myös opettaa graafista suunnittelua LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Heidän mielestään on uskomaton etuoikeus tehdä töitä nuorten opiskelijoiden kanssa.
”Olemme ensisijaisesti graafisia suunnittelijoita, mutta opetamme kokemukseen ja käytäntöön pohjaten niitä asioita, joita itse teemme. Saamme opiskelijoilta vähintään yhtä paljon kuin mitä me pystymme antamaan heille”, Kaisa ja Christoffer toteavat.
Unohtumattomille seikkailuille pyöräillen ja meloen
Sarjakuvataiteilijan ja opettajan työ rytmittävät Lekojen arkea hyvin, sillä etenkin pitkien kesälomien ansiosta parin on mahdollista lähteä seikkailuun. Silloin tällöin täydellinen irrottautuminen palkkatöistä ja taideprojekteista suojaa loppuunpalamiselta.
Lekat ovat matkustelleet paljon ympäri maailmaa. Kulkupelinä toimii aina polkupyörä tai kajakki. Omalla lihasvoimalla edetessä vaihtuvat maisemat voi kokea mahdollisimman autenttisesti, eikä kokemuksia tarvitse sen kummemmin metsästää.
”Ensimmäinen pyöräretkemme Porvoosta Jäämeren rannalle räjäytti ajattelumallini siitä, mitä voin ja saan tehdä. Aiemmin vain luin muiden seikkailuista, mutta siitä lähtien olenkin ollut itse seikkailija”, Kaisa iloitsee.
Pariskunnan reissut eivät ole kaikista tavanomaisimpia: Lekat ovat muun muassa meloneet Vienanmereltä Itämerelle sekä pyöräilleet Islannin ympäri. Keväällä 2022 he polkivat Montrealista New Yorkiin 4 500 kilometrin matkan.
Lekojen mielestä joskus asioita on hyvä tehdä tehottomasti ja vaikean kautta, mikä pätee myös heidän sarjakuviinsa.
”Pyöräily ei ole kovin nopea ja tehokas tapa matkustaa, mutta koemme tien päällä elämyksiä, joista kiireisempi matkalainen jäisi kokonaan paitsi. Haluamme antaa kunnolla aikaa myös sarjakuvaprojekteillemme, koska kiire harvoin synnyttää kiinnostavaa taidetta.”
Mieleenpainuvat reissut tarjoavat Lekoille roppakaupalla inspiraatiota uusiin teoksiin. Joka ikisestä matkasta riittäisi tarinoita enemmän kuin niitä on aikaa punoa kirjaksi saakka.
”Tietyt kokemukset vaativat enemmän hauduttelua, jotta löydämme oikean tavan pukea ne sanoiksi ja kuviksi. Reissun ei kuitenkaan tarvitse olla erityisen poikkeuksellinen, jotta siitä syntyy kirja. Yleensä kirjaprojektit lähtevät viemään meitä orgaanisesti eteenpäin”, Christoffer kuvailee.
Omakustanteet venyttävät kirjataiteen rajoja
Sarjakuvateosten ulkonäkö ja kokemuksellisuus ovat olleet Lekoille alusta saakka tärkeitä elementtejä. Uutta julkaisua suunnitellessaan he miettivät, haluaisivatko he itse sellaista teosta omaan kirjahyllyynsä. Usein valtavirrasta poikkeavat ratkaisut ovat kannattaneet.
Lekojen omintakeinen tyyli on noteerattu. Esimerkiksi kirjataiteesta heltisi Suomi-palkinto vuonna 2010 ja Imperfectistä Vuoden kaunein kirja -palkinto ja Sarjakuva-Finlandia vuonna 2018. Lisäksi Kaisa on palkittu Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnolla vuonna 2012.
Sarjakuva on matalan kynnyksen taidemuoto, jota ihmiset lähestyvät usein kepeämmin kuin vaikkapa paksua 500-sivuista kirjaa. Sarjakuva voi salakavalasti välittää jonkin asian ilman, että sitä edes kunnolla hoksaa
Christoffer Leka
Kirjataiteen tulevaisuus näyttää pariskunnan mielestä valoisalta. Fyysinen kirja elää ja voi hyvin muiden formaattien rinnalla, ja se sopeutuu tarvittaessa muutoksiin. Silti Lekoja huolettaa kirja-alan teknisen osaamisen kaventuminen, kun Suomesta katoaa jatkuvasti kirjapainoja ja -sitomoita.
”Nykyään digimedia valtaa alaa, joten haluamme laajentaa kirjataiteen rajoja siinä, mitä kaikkea printtimediana voikaan tehdä. Uusia kiinnostavia ja toisaalta unohdettuja tekniikoita on kyllä. Printin vahvuudet pääsevät oikeuksiinsa tässä ajassa”, Christoffer uskoo.
Hänen mukaansa jatkossa teoksia julkaistaan todennäköisesti määrällisesti vähemmän, mutta merkityksellisillä teoksilla on edelleen paikkansa markkinoilla.
”Näen jatkuvasti opetustyössä, miten kauniisti toteutettu kirja voi herättää nuoressa sukupolvessa ihan erilaisia tunteita kuin loputon kuvavirta puhelimen ruudulla. Opiskelijoiden silmät oikein syttyvät, kun he haltioituvat aidosti jostakin kirjasta”, Kaisa ilahtuu.
Kirjataiteen merkityksellisyyttä lisää Lekojen mukaan se, että jatkossa kirjoja tehtäisiin entistä kestävämmin ja huolellisemmin. Luonnonvarojen rajallisuus heijastuu siis myös kirja-alaan.
Apurahat tarjoavat vapauden kokeellisiin julkaisuihin
Vuoden 2022 alussa Lekat palkittiin Vuoden graafikko -palkinnolla. Grafia ry:n vuosittainen palkinto on rahoitettu Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkintoperusteissa painotettiin etenkin pariskunnan työtä graafisen suunnittelun opettajina.
”Palkinto tuntuu erityisen merkitykselliseltä ja inspiroivalta. On myös hienoa, että palkinto antoi tunnustusta meidän vähemmän tunnetulle opettajan työlle. Ilmeisesti olemme onnistuneet tälläkin puolella”, pariskunta pohtii.
Palkintonäyttelyssään Lekat kutsuivat ihmisiä seikkailemaan sarjakuvien maailmaan. Interaktiivisessa ja osallistavassa näyttelyssä kävijät pääsivät koskemaan ja tutkimaan asioita – eivät vain katselemaan teoksia metrien päästä. Näyttely keräsi roimasti kiittävää palautetta.
Tekijänoikeuskorvauksilla on muutenkin Lekoille iso merkitys. He hakevat säännöllisesti Kopioston jäsenjärjestöjen jakamia apurahoja, jotka on rahoitettu Kopioston keräämillä korvauksilla. Saadut apurahat takaavat heille jatkuvuuden luovaan työskentelyyn ja tarjoavat vapauden tehdä kokeellisempiakin julkaisuja.
Kaisa on myös osallistunut Kopioston jäsenjärjestöjen koulutuksiin, jotka auttavat kehittymään ammatillisesti. Monet järjestöjen koulutuksista rahoitetaan nekin Kopioston keräämillä korvauksilla.
”Opetustyössä on tärkeää, että pysyy kartalla nykyhetken tapahtumista, eikä jää menneeseen”, Kaisa mainitsee.
Vaikka graafinen suunnittelu on kehittynyt vuosien varrella, kynnys sarjakuvan tekemiselle on pysynyt varsin matalana. Periaatteessa kaikilla on pääsy ammattilaisten työvälineisiin – riittäähän sarjakuvan tekemiseen käytännössä vain paperi, kynä ja kopiokone.
”Kaikki lähtee liikkeelle ideasta. Ilman kantavaa ideaa mikään määrä taloudellista tukea ei tuota mitään. Toki julkiseen levitykseen vaaditaan enemmän rahallisia resursseja, ja tällöin apurahoista ja muista tuista on hyötyä”, Christoffer päättää.
Teksti: Nelli Leppänen
Kuvat: Riitta Supperi
