Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2018 julkaiseman Maailman osaavimmaksi kansaksi -tulevaisuuskatsauksen mukaan osaavat ja luovat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara ja kilpailutekijä. Luovuus korostuu tärkeänä voimavarana myös nykykoulussa, kertoo erityisasiantuntija Tuomo Laakso Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä.
– Tänä päivänä koulutamme nuoria sellaiseen maailmaan, jossa on ammatteja, joita emme vielä tiedäkään olevan. Tarvitsemme erityisesti luovan ajattelun taitoa, koska emme tiedä, mitä tulevaisuuden työelämässä tullaan tarvitsemaan.
Taideaineilla on perinteisesti ollut Suomessa vahva rooli, ja sitä pitää vaalia jatkossakin, Laakso sanoo. Taideaineiden rooli on tärkeä myös koulun tunneilmapiiriin kannalta.
– Luova tekeminen vahvistaa tunneilmastoa merkittävästi ja kasvattaa oppilaiden itseluottamusta. Se ulottuu myös taideaineiden ulkopuolelle muualle kouluun, Laakso sanoo.
Lukeminen avaa ovia
Palkittu suomalainen fantasiakirjailija Magdalena Hai vierailee säännöllisesti kouluissa innostamassa oppilaita lukemisen ja luovan kirjoittamisen pariin. Hänelle itselleen paras luovuuskoulu on ollut lukeminen.
– Lukeminen on avannut paljon ovia ja auttanut näkemään oman arjen kokemuksen ulkopuolelle, Hai kuvailee.
Kirjailija on kasvanut yrittäjäperheessä ja kokee itsensä yrittäjäksi. Hetkittäin luovalla työllä eläminen tosin vaatii itsessään luovuutta. Onko luovan työn tekijä tuomittu kapeaan leipään?
– Toivoisin, että ei. Taiteilijoiden ja kirjailijoiden sosiaaliturvaa pitäisi kehittää, että ei oltaisi täysin tyhjän päällä silloin, kun koittaa laihoja vuosia. Tekijänoikeudet ovat hirvittävän tärkeitä, se että tekijä saa kunnon korvauksen työstään, Hai sanoo.
Hetkittäin luovalla työllä eläminen vaatii itsessään luovuutta.
Aivotutkija Minna Huotilainen määrittelee luovuuden ongelmanratkaisukyvyksi. Hän näkee luovuutta esimerkiksi koulumatematiikassa, sillä se edustaa käytännönläheistä ongelmanratkaisua. Koulumaailman ulkopuolella luovaa osaamista voitaisiin hyödyntää enemmänkin. Huotilainen heittää haasteen suomalaisille teknologiayrityksille:
– Miettikää, kuka on se luovan alan tekijä, jonka tarvitsette mukaan teknologiatiimiinne? Kuka osaa tuoda luovan alan näkökulman siihen, mitä kehittämällänne teknologialla voidaan tehdä? Silloin teillä on voittajapaketti.
Minna Huotilainen, Tuomo Laakso ja Magdalena Hai keskustelivat luovuuden merkityksestä. Kuva: Rami Nummelin/ Studio Kuvataivas
Erilaista osaamista yhteen
Luovan alan parissa työskentelee yli 100 000 suomalaista. Luovat alat työllistävät nykyisin jo enemmän kuin metsäteollisuus ja kemianteollisuus yhteensä.
Suomessa luovien alojen osuus kansantaloudesta on 2,3 prosenttia, kun Isossa-Britanniassa osuus on 4,2 prosenttia. Muualla on hyödynnetty luovaa taloutta Suomea paremmin.
– Luovuuden merkitys Suomen taloudelle on aivan olennainen, mutta se voisi olla isompikin. Maailmanlaajuisesti luovat alat kasvavat, erityisesti tv- ja elokuvatuotannot. Siellä on vielä potentiaalia, sanoo ohjelmajohtaja Sanna Piiroinen Business Finlandista.
Hän on tehnyt vuosia töitä kansainvälistymistä ja liiketoimintansa kasvattamista tavoittelevien luovien alojen yritysten kanssa. Rahoittajan näkökulmasta on ratkaisevaa, että yrityksissä osataan yhdistää eri alojen ammattitaitoa, Piiroinen kertoo.
– Tekisi todella hyvää, että kahden insinöörin vetämiin yrityksiin saataisiin luova osaaja mukaan. Tai vastaavasti kahden mielettömän suunnittelijan yritykseen pitäisi saada talousosaaja. Tuodaan erilaista osaamista yhteen!
Luovat toisinajattelijat
Luovan potentiaalin hyödyntäminen on kinkkinen kysymys sen takia, että luovuus ei realisoidu numeroina, sanoo yrittäjä Perttu Pölönen.
– On vaikea näyttää viivan alla, missä luovuus on. Sama pätee kaikkiin pehmeisiin taitoihin, kuten empatia tai rohkeus. Me tarvitaan niitä, mutta niitä on vaikea johtaa niin pitkään kun johdetaan numeroilla. Siksi luovan potentiaalin kehittämistä on vaikeampi perustella.
Pölönen on keksijä, säveltäjä ja futuristi. Viime vuonna MIT Tech Review nimesi hänet 35 lupaavimman innovaattorin joukkoon Euroopassa. Hän puhuu palavasti taiteen merkityksestä ja suomalaisten luovan alan tukemisesta.
– Luova ala on meidän tärkein asia. Kun sanoo sanan valtio, niin mitä tulee ensimmäisenä mieleen: taide, kulttuuri, arkkitehtuuri. Se on se mitä meistä jää jälkeen.
Myös tuottaja ja ohjaaja Iikka Vehkalahti muistuttaa sivistyksen merkityksestä: Suomen nousu perustuu sivistykseen. Luovuutta hän kuvaa kykynä ajatella toisin.
– On olemassa ammattikuntia, joille luovuus merkitsee sitä, että nähdään ongelmat eri tavalla, syvemmin. He ovat toisinajattelijoita, sellaisia kuin Steve Jobs, Bill Gates ja Elon Musk.
Vaikka panostus luovaan alaan ei aina saman tien piirry numeroina viivan alle, pitää siihen olla valmiita satsaamaan, Pölönen sanoo.
– Jos me menetetään taide, me menetetään jotain yhtä isoa kuin tiede tai talous. Meillä ei ole varaa siihen, että me menetetään taide.
Livekuvittaja Linda Saukko-Rauta kiteytti SuomiAreena-keskustelun teemoja kuvaksi.
SuomiAreenassa 16.7.2019 järjestetyn Luova osaaminen ja osaava luovuus -keskustelutilaisuuden järjestivät yhteistyössä tekijänoikeusjärjestöt Audiovisual Producers Finland APFI, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto ja Teosto sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. Keskustelut veti toimittaja Ronja Salmi. Tilaisuuden alussa esiintyi lavarunoilija Elsa Tölli.
Teksti: Maija Lielahti / Sanasto