Lausuntokierroksella ollut esitys tekijänoikeuslain uudistuksista heikentää toteutuessaan kulttuurin, tiedon ja viihteen parissa työskentelevien oikeuksia. Kyse on muun muassa kirjailijoiden, kustantajien ja elokuvan tekijöiden tekijänoikeussuojan heikentämisestä, tv-ohjelmien tekijöiden mittavan taloudellisen potentiaalin tuhoamisesta sekä teosten käytöstä sopimisen vaikeuttamisesta ja jopa opettajien työn hankaloittamisesta.
Luonnoksessa ehdotettu muutos on niin perusteellinen, että sitä olisi tullut valmistella erillisessä työryhmässä etukäteen sen sijaan, että asiasta luettiin ensimmäisen kerran esitysluonnoksesta.
Lakiin tehtävät muutokset johtuvat digitaalisia sisämarkkinoita harmonisoivasta tekijänoikeusdirektiivistä (DSM-direktiivi) sekä verkkolähetysdirektiivistä. Virkahenkilötyönä valmistellun hallituksen esitysluonnoksen pohjalta järjestetty lausuntokierros päättyi marraskuun alkupäivinä ja se keräsi ennätykselliset 223 lausuntoa. Poikkeuksellisen suuren lukumäärän takia valmisteluvastuussa oleva opetus- ja kulttuuriministeriö on valtavan luku-urakan ja tärkeiden linjausten äärellä loppuvuonna 2021.
Lausuntojen lukemiseen, analysointiin ja johtopäätösten tekoon sekä poliittiseen harkintaan menee sen verran aikaa, että hallituksen esityksen antaminen lykkääntynee vuoden 2022 puolelle.
Aikalisä on erittäin tarpeellinen. Palaute lakiluonnoksesta oli useassa lausunnossa ihmettelevää, kriittistä ja monilta osin tyrmäävääkin. Valtaosa lausunnoista sisälsi kritiikkiä siitä, ettei muutosten valmistelua eikä vaikutusten arviointia ole tehty kunnolla. Lausunnoissa korostuu se, että monia luonnoksen yksityiskohtia pitää muuttaa ja parantaa, ennen kuin esitys voisi edes edetä seuraavaan vaiheeseen, hallituksen esityksen viimeistelyyn.
Lausuntopalaute korostaa monia esityksen puutteita
Esitysluonnos sisältää kansallisia tekijänoikeuspoliittisia linjauksia, jotka menevät selvästi yli direktiivien vaatimusten. Monet kansalliset muutosehdotukset tulivat sidosryhmille täydellisenä yllätyksenä. Tyypillisesti lain muutosten valmisteluun asetetaan työryhmä tai -ryhmiä, joissa lain vaikutuspiiriin kuuluvien erilaisia näkemyksiä sovitetaan yhteen. Tämän hankkeen yhteydessä näin ei menetelty.
Yhtenä esimerkkinä on opetuksessa käytettävien aineistojen linjaukset. DSM-direktiivi edellyttää opetuksen havainnollistamiseen liittyvän tekijänoikeuden rajoituksen kirjaamista lakiin, mutta virkahenkilövalmistelussa tehty linjaus eroaa direktiivistä merkittävästi. Esitysluonnoksen mukaan opetuksessa käytettävään aineistoon sovellettaisiin täyttä tekijänoikeuden rajoitusta − pakkolisenssiä − johon kuuluisi valtion maksama korvaus. Luonnoksessa ehdotettu muutos on niin perusteellinen, että sitä olisi tullut valmistella erillisessä työryhmässä etukäteen sen sijaan, että asiasta luettiin ensimmäisen kerran esitysluonnoksesta.
Oikeudenhaltijat, suojattujen aineistojen käyttäjät ja kansalaiset ansaitsevat lain muutoksen, jonka seurauksena Suomessa on tasapainoinen, moderni ja toimiva tekijänoikeuslaki.
Uuteen valmisteluun, joka johtaisi lausuntopalautteen mukaisiin korjauksiin, on nyt varattava riittävästi aikaa. Vaikka Suomi on jo EU:n komission aloittaman rikkomusmenettelyn kohteena, aikalisään on selkeästi perusteltu syy. Lausunnonantajista suurin osa vaati uudelleen- tai jatkovalmistelua. Niin myös Kopiosto.
Päättäjien ja valmistelijoiden välisen vuoropuhelun merkitys opetus- ja kulttuuriministeriössä on nyt erittäin olennainen lausuntopalautteen huomioimisessa, jatkovalmistelusta päättämisessä sekä myöhemmin tekijänoikeuspoliittisten linjausten tekemisessä.
Oikeudenhaltijat, suojattujen aineistojen käyttäjät ja kansalaiset ansaitsevat lain muutoksen, jonka seurauksena Suomessa on tasapainoinen, moderni ja toimiva tekijänoikeuslaki. Uskon, että myös poliittisilla päättäjillä on tahtoa tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
– Valtteri Niiranen, Kopioston toimitusjohtaja
Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää
