Kuka olette? Mikä on kosketuksenne luovaan alaan?
Olen Petri Honkonen. Olen taustaltani historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Kosketukseni luovaan alaan museotyötä lukuun ottamatta muodostuu käyttäjän näkökulmasta.
Mikä kulttuurin muoto on lähinnä sydäntänne?
Kirjallisuus ja kuvataide ovat eniten sydäntäni lähellä.
Olette tämän hallituskauden neljäs tiede- ja kulttuuriministeri. Millä mielellä seuraatte edeltäjienne jalanjälkiä? Mitä aiotte tehdä toisin?
Edeltäjäni tekivät hyvää työtä kulttuurialalle vaikeassa paikassa, ja pandemian ja rajoitusten muodostaman suon yli päästiin. Vielä on tekemistä, ja esimerkiksi kulttuurialan tulevaisuuspohdinnassa on tehty hyvää työtä, johon nyt aion tarttua.
Miltä kulttuurialan nykytilanne ja tulevaisuus näyttävät?
Kulttuuri on toimialana laaja enkä usko, että on mahdollista sanoa yksiselitteisesti, miltä tulevaisuus näyttää. Pandemian vaikutus on tietysti ollut todella suuri; monet toimijat taistelevat olemassaolostaan ja osaavia ammattilaisia on lähtenyt pois alalta. Toisaalta on nähty myös vuorovaikutuksen lisääntymistä, monialaisuutta ja positiivista rajojen ylittämistä eri suuntiin.
Luovuus ei kadonnut pandemian myötä, päinvastoin. Paradoksaalisesti pandemia myös toi vahvasti esiin kulttuurin merkityksen yhteiskunnassa. Viimeistään nyt kaikki näyttävät ymmärtäneen kulttuurin tärkeyden ihmisten hyvinvoinnille, resilienssille, sekä tietysti taloudelle ja työllisyydelle.
Olen sitoutunut jatkamaan edeltäjäni käynnistämää kulttuurin jälleenrakennustyötä. Jos (ja kun) jälleenrakennus johtaa kulttuurin toimialan uudistumiseen ja yhteistyön lisääntymiseen, mitä muuttavassa toimintaympäristössä tarvitaan, pandemia ja sen aikainen kärsimys voi johtaa epäsuorasti valoisampaan tulevaisuuteen.
Miten näette, että kulttuurialan ammattilaiset saavat jatkossa elantonsa ja pystyvät harjoittamaan ammattiaan?
Aiemmin keväällä ilmestyneen, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen Taiteen ja kulttuurin barometrin aiheena oli Tulevaisuuden taiteentekijät. Selvityksestä käy ilmi, että säännöllinen ja turvattu toimeentulo on yksi keskeisimmistä taiteilijoiden esiin nostamista aiheista ja samalla taiteilijoiden laajasti jakama tulevaisuuden toive.
Kulttuurialan ammattilaisten toimeentuloedellytysten turvaaminen ja toimeentulon mahdollistaminen onkin yksi kulttuuripolitiikan tärkeimpiä tavoitteita: jos ei ole taiteilijoita ja kulttuurialan ammattilaisia, meillä ei ole elämäämme ja talouttamme rikastuttavaa kulttuuria.
Tavoitteen saavuttaminen riippuu mm. koulutuksesta, ammattiin ja ammatissa kasvamisesta, taiteellisen työn tekemisestä, teosten saattamisesta yleisöjen saataville – niin kotimaassa kuin toivottavasti yhä enemmän myös ulkomailla – sekä teosten, tuotteiden ja palveluiden tuottaman liikevaihdon reilusta jakamisesta.
Kulttuurinkin osalta on niin, että mitä lähempänä yleisöjä/kuluttajia ollaan, sitä suuremmista rahavirroista puhutaan. Mitä paremmin tekijät ja tuottajat pystyvät muuntamaan teoksen luomiseen tekemänsä investoinnit myös taloudelliseksi hyödyksi, sitä vahvempi kulttuurin tuotannon talouden perusta on ja sitä leveämpi leipä kulttuurialan ammattilaisilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripoliittiset toimet ovat keskeisiä kulttuurialan vahvistamiseksi, mutta tarvitaan myös eri ministeriöiden ja hallinnonalojen välistä tehokasta strategista ja käytännöllistä yhteistyötä, jotta kulttuurialan ja laajemmin luovien alojen mahdollisuudet hyödyttää yhteiskuntaa realisoituvat. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei omilla toimillaan voi riittävästi edesauttaa esimerkiksi taiteilijoiden sosiaaliturvaongelmien ratkaisemista. Sama koskee luovien alojen yritystoimintaa ja verotuksellisia säännöksiä ja linjauksia. Tarvitaan vastuutusta ja seurantaa siitä, että eri hallinnonaloilla sovittuja toimia toteutetaan riittävän painokkaasti.
Taiteen ja kulttuurin barometristä nousi myös hyvin selkeänä esiin, kuinka tärkeää taiteilijoille on kokea itsensä ja työnsä merkitykselliseksi. Pandemian hellittäessä ovat ihmiset rientäneet teattereihin, elokuviin, museoihin ja erinäisiin kulttuurialan tapahtumiin sankoin joukoin. Uskaltaisin sanoa, että se on vahva merkki kaipuusta taide-elämysten pariin ja kulttuurin merkityksestä yksilölle, mutta osaltaan myös tunne yhteisöön kuulumisesta; kokemukset kulttuurin parissa ovat suurelta osin yhteisöllisiä kokemuksia.
Miten kulttuuria ja tekijänoikeuksia koskevat hallitusohjelmakirjaukset voidaan toteuttaa nykytilanteessa? Mitä priorisoitte?
Nykyinen hallitusohjelma tehtiin nykypäivään verrattuna aivan erilaisessa historiallisessa tilanteessa. Ensin koronapandemia ja sitten Ukrainan sota ovat muuttaneet maailmaa ja myös sitä todellisuutta, missä hallitusohjelmaa tällä hetkellä toteutetaan.
Vakaa ja mahdollisuuksien mukaan myös ennustettava pohja luovien alojen toipumiselle koronakriisin vaikutuksista on tärkein tavoite. Olen tyytyväinen siihen työhön, mitä Business Finlandin Creative Business Finland (CBF) tekee. CBF on luonut uutta liikettä ja kuuntelee kulttuurin toimialoilta tulevia viestejä. Uskon ja toivon, että av-alan kasvusopimus saadaan tehtyä ripeästi ja että mallia sovelletaan myös muille kulttuurin aloille, varmaankin seuraavaksi musiikkiin. Kasvusopimus on uusi tapa toimia, ja se sekä tarjoaa mahdollisuuden että velvoitteen toimialoille itselleen määrittää tarvittavia toimia. Tämä on hyvä suunta.
Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyvä kulttuuri- ja luovien alojen uudistumisen rakennetuki on aivan keskeinen uusi keino kulttuuri- ja luovien alojen työpaikkojen lisäämisen ja alan bkt-osuuden kasvattamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti kesäkuun alussa 2022 elokuuhun asti jatkuvan, lähes 14 miljoonan euron rakennetukihaun kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden hankkeille, joissa kehitetään digitalisaatiota hyödyntäviä, innovatiivisia palveluja sekä tuotanto- ja toimintamalleja.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi 2021–2027 tuo myös välineitä kulttuurin ja luovien alojen kehittämiseen, mm. valtakunnallisen Luovan ja kulttuurialan innovaatio-osaamisen ESR+ -teeman käynnistymisen myötä.
Millaisena näette tekijänoikeuksien merkityksen?
Tekijänoikeus luo edelleen pohjan luovan työn tekijöiden ansainnalle. Tekijänoikeudet yksin eivät kuitenkaan riitä, vaan ansaintalogiikoita, toimintaympäristöjä ja toimijoiden yhteistyötä tulee kehittää sellaiseen suuntaan, että luovalla työllä on oikeasti mahdollisuus ansaita toimeentulo.
Tekijänoikeuksille rakentuvan talouden tulee olla oikeudenmukainen, ja tekijän ja muun oikeudenhaltijan tulee saada ansaitsemansa kohtuullinen korvaus luovan työnsä tuloksista. Tähän liittyy yhä enemmän teoksia ja tekijöitä koskevan datan laadukkuus, luotettavuus ja läpinäkyvyys.
Suomen tekijänoikeuslain osittaisuudistus eteni eduskuntakäsittelyyn edeltäjänne viimeisenä päivänä tiede- ja kulttuuriministerinä. Vastuuvaliokuntana toimii sivistysvaliokunta ja sille lausuntonsa antavat myös perustuslakivaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta sekä talousvaliokunta. Miten aiotte seurata ja myötävaikuttaa kulttuurille ja luoville aloille elintärkeän hallituksen esityksen ripeään käsittelyyn?
Uskon, että myös eduskunta on tietoinen hallituksen esityksen poikkeuksellisen haasteellisesta aikataulusta. Voimaansaattamien on lähes vuoden myöhässä, mutta vielä komissio ei onneksi ole edennyt rikkomusmenettelyssään sen toiseen vaiheeseen.
Olen ilolla huomannut, kuinka rivakasti esitystä on alettu käsitellä eri valiokunnissa. Ministeriön hallituksen esityksestä vastuussa oleva virkamies ja myös muut vastuualueen virkamiehet ovat tarjoutuneet tukemaan valiokuntia lausuntojen käsittelyssä.
Edeltäjänne ministeri Kurvinen teki tekijänoikeuslain osittaisuudistuksen osalta päätöksen, että lakiin tehdään nyt ainoastaan EU-direktiivien edellyttämät muutokset. Kansalliset muutostarpeet tekijänoikeuslakiin käsitellään erillisessä lakipaketissa. Miten tämän tekijänoikeuslain toisen paketin valmistelu etenee? Millaisiin toimiin aiotte tämän osalta ryhtyä vielä ennen vaaleja?
Se oli tärkeä linjanveto, joka on mahdollistanut koko hallituksen esityksen etenemisen eduskuntaan. Tässä kohtaa ei olisi ollut mahdollista vetäytyä pohtimaan sellaisten puhtaasti kansalliselta pohjalta ehdotettujen muutosten kysymyksiä, joihin kohdistettiin lausuntokierroksella kriittistä palautetta.
Toisen paketin aika tulee, kun saamme tämän hallituksen esityksen käsiteltyä. Vielä ei ole selvää, mitkä asiat pakettiin tulevat. Direktiivistä täysin erillinen asia on e-aineistojen korvausasia, jota selvittämään on asetettu selvityshenkilö.
Teoksia käytetään nykyään yhä enemmän digitaalisessa ympäristössä. Miten tekijänoikeuksien kunnioittamista pitäisi mielestänne edistää verkkoympäristössä?
Teosten ja tekijöiden tunnistaminen on tässä avainasemassa. Suomi on jo usean vuoden ajan edistänyt sekä kansallisesti että EU:n ja kansainvälisellä tasolla tekijöiden ja teosten metatietojen käytön lisäämistä ja tekijänoikeustiedon infrastruktuurin kehittämistä. Tämän kehityksen kautta myös tekijänoikeuksien parempi huomioon ottaminen verkkoympäristössä tulee mahdolliseksi.
Uuteen Kansalliseen aineettomien oikeuksien strategiaan (IP-strategia) sisältyy toimenpiteitä tekijänoikeusinfrastruktuurin kehittämisen tueksi.
Kopioston osana toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee monimuotoista kotimaista audiovisuaalista kulttuuria tekijänoikeusvaroin. AVEKin tukivarat ovat pääasiassa peräisin valtion budjetista saatavasta yksityisen kopioinnin hyvityksestä. Lisäksi AVEK jakaa OKM:n erityismäärärahoista DigiDemo-, CreaDemo- ja CreMa-tukia. Millaisena näette AVEKin merkityksen ja tulevaisuuden?
AVEKilla on ollut ja on edelleen oma tärkeä paikkansa erityisesti lyhyt- ja dokumenttielokuvien tukemisessa. On erittäin hieno asia, että kevään kehysriihessä pystyttiin vakauttamaan yksityisen kopioinnin hyvityksen taso seuraavaksi kehyskaudeksi. Yksityisen kopioinnin väheneminen toki on asia, joka tullee jossain vaiheessa vaikuttamaan myös hyvityksen kokonaismäärään.
Digi-, CreaDemo- ja CreMA-tuilla on tehdyistä leikkauksista huolimatta edelleen tärkeä merkitys luovien alojen ja digitaalisten sisältöjen tuotekehityksessä ja palveluinnovaatioissa. Erityisen tärkeitä kyseiset tuet ovat, koska muut yritystoiminnan kehittäjät, kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tai Business Finland, eivät pääsääntöisesti myönnä tukia alkuvaiheen tuote- tai palvelukehitykseen.
AVEKin tulevaisuus on luonnollisesti viime kädessä sen ylläpitäjien käsissä – myös silloin, jos valtion tuki pienenee. Hyvin hoidetulla tuki- ja kehittämistoiminnalla on aina paikkansa suomalaisessa luovien alojen kentässä.
Kuva: Laura Kotila, valtioneuvoston kanslia