Hallitusneuvotteluissa sovitaan Suomen menestyksen eväistä tuleville vuosille. Odotukset neuvottelujen lopputuloksesta ovat osin ristiriitaisia. Kulttuurin määrärahojen ja samalla luovien alojen ammattilaisten toimeentulon puolesta ollaan huolissaan.
Kopiosto on esittänyt kirjattavaksi hallitusohjelmaan seuraavat kolme asiaa:
- tekijänoikeuslain uudistamista on jatkettava kotimaisista lähtökohdista, EU-oikeuden ja kansallisen liikkumavaran sallimissa puitteissa,
- tekijänoikeuslakiin sisältyvää kattavaa ja joustavaa lupajärjestelmää eli sopimuslisenssiä on kehitettävä osana tekijänoikeuslain uudistamista sekä
- tekijänoikeuteen liittyviä lainvalmistelu- ja hallinnollisia asioita on hoidettava jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Luovien alojen ammattilaisten menestymisellä on välitön yhteys työllisyyteen sekä taloudellisen toimintaympäristön myönteiseen kehitykseen. Taloustutkimuksen Kulta ry:n toimeksiannosta tekemän selvityksen mukaan luovaan alaan investoitu euro palautuu takaisin yhteiskunnalle noin kymmenkertaisena. Sama selvitys osoittaa luovan alan olevan myös kasvun ala: Viime vuosikymmenen aikana kulttuurialojen tuotos on kasvanut noin 1,5 miljardia euroa – ja ilman koronaa kasvu olisi todennäköisesti ollut vieläkin suurempaa.
Luovalla taloudella on kasvupotentiaalia myös tulevaisuuteen. Tekijänoikeuteen pohjautuvien alojen osuus BKT:stä on EU:ssa keskimäärin 4,4 %. Suomessa luovan alan osuus BKT:stä taas on 3,1 %. Se on suurempi kuin esimerkiksi maatalouden ja paperiteollisuuden osuudet, mutta silti kirittävää verrokkimaihin vielä riittää.
Jotta luovan talouden pyörät pysyvät liikkeessä ja kulttuurista saadaan paitsi elämyksiä ja hyvinvointia myös taloudellista kasvua, on alaan satsattava. Panostus luovaan alaan on satsaus, joka kannattaa tehdä juuri nyt.
Laki luo perustan alan kasvulle
Henkisen luomistyön ja koko luovan alan oikeudellisena suojana toimii tekijänoikeuslaki. Sen ajantasaisuudella on suora yhteys luovan alan ammattilaisten ja yritysten menestymiselle. Jotta tekijänoikeuslainsäädäntö pysyy ajassa kiinni, on sitä päivitettävä vastaamaan yhteiskunnassa ja luovilla aloilla tapahtuvia muutoksia.
Toiveemme tekijänoikeuslain uudistamisen jatkamisesta on kerrottu meneillään olevien hallitusohjelmaneuvotteluiden eri reformipöytien osallistujille. Lain uudistaminen on välttämätöntä, sillä vuoden 2023 alussa toteutettu osittaisuudistus perustui kahteen EU-direktiiviin, jotka eivät tuoneet ratkaisua kaikkiin kotimaisen lakimme muutostarpeisiin.
Kansallisten uudistustarpeiden huomioimiseksi lain uudistamista onkin jatkettava heti. Tämä tulisi kirjata myös tulevan hallituksen ohjelmaan.
Ajantasaisella tekijänoikeuslainsäädännöllä luodaan luovalle alalle oikeudenmukainen ja kannustava perusta, joka tukee alan kasvua. Sillä myös varmistetaan monipuoliset tavat hyödyntää luovan alan teoksia sekä ennustettavat tekijänoikeustulot alan toimijoille.
Luovien alojen tekijöille, esiintyville taiteilijoille ja kustantajille on turvattava toimintaympäristö, jossa teosten käytöstä sopiminen on sujuvaa. Tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden on voitava tulla toimeen omalla työllään ja investoinneilla erilaisiin sisältöihin.
Huomio hallinnollisten seikkojen sijaan sisältöön
Opetus- ja kulttuuriministeriö on hoitanut tekijänoikeusasioita asiantuntemuksella ja kaikkia sidosryhmiä tasapuolisesti kohdellen jo vuosikymmeniä. Kulttuurin, tieteen, taiteen ja opetuksen liittymäkohdat tekijänoikeuksiin ovat suorat ja ilmeiset.
Mitään asiallisia, taloudellisia tai valtionhallinnon rakenteisiin liittyviä perusteita tekijänoikeusasioiden siirrolle toisen ministeriöön ei ole olemassa. OKM on tasapuolisesti kuullut kaikkia intressitahoja valmistelutyössään ja päätöksenteossaan.
Luovan alan kannalta parhaaseen lopputulokseen päästään välttämällä turhaa hallinnollista uudelleenjärjestäytymistä. Luovan talouden kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi huomio on pidettävä hallinnollisten seikkojen sijaan sisällössä. Tekijänoikeuteen liittyviä asioita on siksi edistettävä jatkossakin opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Valtteri Niiranen,
Kopioston toimitusjohtaja
Kuva: Riitta Supperi