Luovuus ja luova ala muodostavat monin tavoin yhteiskuntamme perustan. Suomessa arvostetaan tietoa, kulttuuria, viihdettä ja taidetta sekä muuta luovaa sisältöä. Kirjallisuus, musiikki, elokuvat ja tv-sarjat, oppikirjat; elämämme ilman luovaa alaa olisi sisällöllisesti köyhää, mutta kärsijän paikalle joutuisivat nopeasti myös ihmisten hyvinvointi sekä kansantalouden myönteinen kehitys.
Luovat alat ovat kehittyneet vuosien saatossa harppauksin, ja luovan talouden parissa työskentelee jo yli 100 000 suomalaista. Monet eurooppalaiset maat ovat onnistuneet kasvattamaan luovasta alasta merkittävän vientiteollisuuden haaran eikä esimerkkiä tarvitse etsiä kauempaa kuin Ruotsista. Kansantalouden kannalta luovassa taloudessa on merkittävää potentiaalia myös tulevaisuuden Suomelle.
Suomalaisella luovalla alalla on tulevaisuudessa kaikki edellytykset tuottaa myös kansainvälisen yleisön nautittavaksi entistäkin laadukkaampia teoksia ja sisältöä. Samalla luova ala voi vastata markkinoiden kutsuun ja kehittyä kokoaan suuremmaksi talouden tukijalaksi ja Suomen käyntikortiksi.
Tämä edellyttää toimintaympäristöä, joka mahdollistaa, mutta myös rohkaisee. Luovat alat ja luova talous elävät tekijänoikeuksien vaihdannalla. Jokaisella teoksella on tekijänsä, ja tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille kuuluu lainsäädännön takaama vahva tekijänoikeussuoja. Se tuottaa heille toimeentulon ja mahdollisuuksia uusien sisältöjen tekemiseen. Tekijänoikeusjärjestelmän ajantasaisuus ja toimivuus on koko yhteiskunnan etu.
Ehdotamme nyt kolmea konkreettista keinoa, joilla luovien alojen menestystä voidaan vauhdittaa:
- Luovien alojen vientiin vauhtia
- Teosten käyttöä helpotettava
- Yksinoikeudet turvattava
Valtteri Niiranen
Kopioston toimitusjohtaja
1. LUOVIEN ALOJEN VIENTIIN VAUHTIA
Hyvitysmaksu on investointi luovan alan kansainvälistymiseen.
Luovien alojen ja erityisesti audiovisuaalisen alan kansainvälistyminen edellyttää yhteiskunnalta jatkuvaa panostusta alan menestyksen turvaamiseksi globaalissa kilpailussa. Kansantalouden kannalta marginaalisella lisäsatsauksella luovien alojen ja luovan talouden merkitys voisi nousta huomattavaksi lähitulevaisuuden Suomessa.
Nykyisen yksityisen kopioinnin maksujärjestelmän kehittäminen korvaustason turvaamiseksi on tärkeää. Hyvitysmaksuvaroja käytetään suorina korvauksina tekijöille ja kansalliseen edistämistoimintaan sekä luovien alojen kansainvälistymiseen.
Rahoilla on erittäin tärkeä merkitys tekijöille maksettavina suorina korvauksina ja alan yhteisiin tarkoituksiin osoitettuina varoina. Yhteisiä tarkoituksia ovat esimerkiksi dokumentti- ja lyhytelokuvien ja av-alan kansainvälistymisen tukeminen AVEKin kautta osana Kopiostoa.
Miten?
Luovan alan vientiin ja kasvupotentiaaliin on investoitava ja hyvitysmaksujärjestelmää parannettava. Tekijöille on turvattava kohtuullinen hyvitys ja yhteisiin tarkoituksiin on osoitettava riittävästi varoja. Luovan alan näkökulmasta järjestelmää tulisi uudistaa siten, että (i) yksittäisille tekijöille maksettaisiin henkilökohtaisia korvauksia yksityisen kopioinnin maksun kautta sekä (ii) tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin osoitettaisiin varoja vuosittaisen valtion budjetin erilliseltä momentilta.
Mikä hyvitysmaksu?
Maksu yksityisen kopioinnin korvaamisesta on lain takaama rahallinen korvaus siitä, että jokainen kansalainen saa kopioida laillisia teoksia omaan käyttöönsä. Varat hyvitysmaksuun tulevat valtion budjetista.
2. TEOSTEN KÄYTTÖÄ HELPOTETTAVA
Joustava lupajärjestelmä mahdollistaa teosten vaivattoman ja vastuullisen käytön.
Tekijänoikeuksista sopimista tukee lakiin kirjattu laajennettu lupajärjestelmä eli sopimuslisenssi. Sen toimivuutta on jatkuvasti ylläpidettävä ja parannettava.
Digitalisoituvaa yhteiskuntaa palvelevan laajennetun lupajärjestelmän eduista hyötyvät niin teosten käyttäjät kuin tekijät ja kustantajat. Laajennettu lupajärjestelmä takaa sen, että luvat saadaan kustannustehokkaasti, helposti ja vaivattomasti monenlaisiin eri käyttötarkoituksiin. Lupajärjestelmää ylläpitävät suomalaiset tekijänoikeusjärjestöt.
Nyt tätä lupajärjestelmää säätelevä lainsäädäntö on osittain jo vanhentunut.
Miten?
Laissa olevaa laajennettua lupajärjestelmää on päivitettävä ja kehitettävä vastaamaan tämän päivän digitaalisia käyttötarpeita. Tämä tulisi toteuttaa tekemällä tekijänoikeuslakiin modernin digitaalisen yhteiskunnan vaatimat tekniset korjaukset. Näin varmistetaan, että teoksia voidaan käyttää monipuolisesti ja vastuullisesti niin opetuksessa, valtionhallinnossa kuin elinkeinoelämässäkin. Tämä on sekä tekijöiden että kustantajien, asiakkaiden ja yhteiskunnan edun mukaista.
Mikä sopimuslisenssi?
Sopimuslisenssi on tekijänoikeuslakiin perustuva järjestelmä, joka tukee teosten yhteishallinnointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä tekijänoikeusjärjestö voi myöntää lupia teosten käyttöön myös sellaisten tekijöiden puolesta, jota järjestö ei valtuuksien perusteella suoraan edusta.
3. YKSINOIKEUDET TURVATTAVA
Tekijänoikeuden kavennukset rapauttavat luovaa alaa.
Tekijälle kuuluu lain turvaama mahdollisuus määrätä teoksensa käytöstä. Tämä yksinoikeus toteutuu käytännössä tekijänoikeuksista sopimalla. Yksinoikeutta tekijät ja kustantajat hyödyntävät monin tavoin: toisinaan suorilla sopimuksilla ja toisinaan antamillansa valtuuksilla tekijänoikeusjärjestön kautta.
Laissa olevat yksinoikeuden rajoitukset kaventavat tekijän määräämisvaltaa oikeuksistaan. Siksi näitä rajoituksia tulee säätää vain poikkeuksellisissa tapauksissa, ja niiden tulisi olla hyvin tarkkarajaisia. Kotimaisessa ja EU-lainsäädännössä tulee ylläpitää vahvoja tekijän yksinoikeuksia.
Rajoituksia ei tarvita yhteiskunnallisten intressien turvaamiseksi, kun yksilöllinen ja laajennettu lupajärjestelmä toimii. Tällöin teosten käyttäjät saavat tarvitsemansa käyttöluvat ja lisenssit aineistojen käyttöön helposti ja kustannustehokkaasti.
Miten?
EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskeva tekijänoikeusdirektiivin käsittelyn yhteydessä (2018–2019) Suomen valtion edustajien on painotettava vahvojen yksinoikeuksien merkitystä ja edistettävä tekijänoikeuksista sopimisen ja sopimuslisenssijärjestelmän toimivuuden ensisijaisuutta rajoitusten säätämisen sijaan. Direktiivin hyväksymisen jälkeen, kansallisen voimaan saattamisen yhteydessä ja kansallisen liikkumavaran puitteissa, tekijänoikeuspolitiisilla ja lainsäädännöllisillä valinnoilla pitää edistää edellä mainittuja periaatteita.
Mikä tekijän yksinoikeus?
Tekijälle kuuluu oikeus määrätä teoksestaan. Tekijänoikeuslaissa määritellään ne taloudelliset ja moraaliset oikeudet, joiden käytöstä tekijällä on yksinomainen oikeus päättää. Yksinoikeuden nojalla tekijällä on myös oikeus päättää, miten hänen oikeuksiaan hallinnoidaan.