Toimitusjohtajan katsaus: Hyvään vuoteen yllättävä lakiluonnos
Vuosi 2021 oli taloudellisesti hyvä, mutta syyskuun lopussa lausuntokierrokselle tulleen tekijänoikeuslain luonnoksen sisältö oli ongelmallinen.
Kopioston toiminnassa vuoden 2021 yleisilme oli hyvin myönteinen. Pystyimme hoitamaan perustehtävämme hyvin: keräsimme korvaustuottoja suunnitellusti, jaoimme korvauksia oikeudenhaltijoille ripeästi ja pidimme organisaation kulut kurissa, jopa alle budjetin.
Koronapandemialla ei ollut vaikutuksia keräämiimme korvauksiin. Lujasti töitä tehden pystyimme pitämään esiintyville taiteilijoille, tekijöille ja kustantajille maksettavat korvaukset normaalilla tasolla.
Tekijänoikeuslakiluonnos sai vastarintaa
Pitkään odotettu tekijänoikeuslain muutosehdotus tuli lausuntokierrokselle syyskuun lopussa. Sillä on tarkoitus panna Suomessa täytäntöön direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla sekä verkkolähetysdirektiivi, mutta yllättäen luonnos sisälsi myös paljon muita muutoksia.
Ikävin yllätys oli se, että näistä muista muutoksista ei ollut käyty lainkaan keskustelua Kopioston eikä luovan alan kanssa muutoinkaan. Meidän näkökulmastamme ongelmallisinta luonnoksessa olivat opetukseen sekä edelleen lähettämiseen liittyvät tekijänoikeuskysymykset.
Direktiivi edellyttää, että teosten digitaalisen käytön on oltava mahdollista opetuksen havainnollistamiseksi. Ehdotuksessa tekijänoikeuden rajoitus meni tätä paljon laajemmalle.
Opetuksessa käytettävään aineistoon ehdotettiin sovellettavan jatkossa täyttä tekijänoikeuden rajoitusta, jolloin valtaosa materiaaleista olisi käytännössä tullut vapaasti käytettäväksi. Valtio olisi maksanut oikeudenhaltijoille korvauksen, jonka suuruutta ei lakiehdotuksessa kuitenkaan määritelty. Oikeudenhaltijoilla ei tällaisessa tilanteessa olisi minkäänlaista kosketuspintaa omien teostensa jälkikäyttöön opetuksessa.
Nykyinen, jo 30 vuotta menestyksekkäästi käytetty sopimismalli suojaa teosten tekijöiden oikeudet sekä auttaa pysymään ajan tasalla aineistojen käytön määrästä ja tavoista opetuksessa.
Annoimmekin ehdotuksesta yksityiskohtaisen lausunnon, jossa vaadimme lain palauttamista uudelleen valmisteluun tai olennaisia muutoksia ehdotukseen. Emme olleet asialla yksin: luonnoksesta annettiin peräti 225 lausuntoa. Noin 130 lausunnossa otettiin kantaa opetusmateriaalien tekijänoikeuskysymykseen, ja näistä 100 vastusti esitystä.
Oikeudenhaltijat, suojattujen aineistojen käyttäjät ja kansalaiset ansaitsevat tasapainoisen ja toimivan tekijänoikeuslain. Päättäjät ottivatkin lausuntopalautteen vakavasti – ehdotusta muokataan ennen sen viemistä eduskuntaan huhtikuussa 2022.
Vaikutukset tulevaan hahmottumassa
Uusi tekijänoikeuslaki vaikuttaa toimintaamme monin tavoin, jotka tarkentunevat vuoden 2022 aikana. Monilla lisensointialueilla, kuten julkaisujen ja teosten kopioinnissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä tv-ohjelmien verkkotallennuspalveluissa, toimintamme jatkuu kuitenkin ennallaan.
Tulevaan toimintaamme vaikuttaa vahvasti myös koronapandemian kehittyminen. Etätyön tekeminen sujui hyvin myös vuonna 2021, ja se soveltuu erinomaisesti tekemäämme asiantuntijatyöhön. Työyhteisön kehittymisen ja sen kulttuurin ylläpitämisen takia on kuitenkin tärkeää myös päästä ideoimaan ja ratkomaan ongelmia läsnäolotyössä.
Henkilöstömme on pärjännyt hyvin pandemian aikana, mikä näkyy myös keväällä 2021 tekemästämme etätyökyselystä. Työntekijämme ovat tyytyväisiä siihen, miten asiat hoituvat, ja ovat kokeneet työnsä tärkeäksi.
Kopiostolaisille kuuluukin suuri kiitos siitä, että olemme saavuttaneet kaikki asetetut tavoitteet epävarmuuden keskellä ja pitäneet yllä erittäin myönteistä ilmapiiriä.
Valtteri Niiranen
toimitusjohtaja
Tekijänoikeustietoa verkossa ©-info-kuvakkeella
Ryhdyimme kehittämään verkkosivujen käyttäjille tekijänoikeustietoa tarjoavaa ©-info-kuvaketta siten, että se voidaan liittää myös pdf-muotoiseen tiedostoon. Jatkossa tiedostoihin ja artikkeleihin voidaan liittää kuvake, joka kertoo aineiston tekijä- ja käyttöoikeustiedot.
Lisätietoa ©-infosta www.c-info.fi
Asiantuntijamme äänessä
2021 oli aktiivisen vaikuttamisen vuosi. Kopioston asiantuntijat herättelivät keskustelua luovan alan arvosta, tekijänoikeuslainsäädännöstä ja AVEKin rahoituksen turvaamisesta tuomalla näkökulmiaan ja osaamistaan esiin blogeissa.
Blogitekstit nettisivuillamme www.kopiosto.fi/ajankohtaista
Yksityisen kopioinnin hyvitys turvattu vuodelle 2022
Leikkausuhan alla ollut yksityisen kopioinnin hyvitys turvattiin syyskuun budjettiriihessä vakiintuneelle 11 M€:n tasolleen. Tv-ohjelmien tekijöille tilittämämme korvaukset sekä AVEKin av-alalle maksamat tuet yksityisestä kopioinnista säilyvät siis samassa suuruusluokassa kuin aiemmin. Vuonna 2021 av-tekijät saivat kauttamme 3 M€ yksityisen kopioinnin korvauksia. AVEK on tukenut av-alaa vuosittain noin 2,6 M€:lla yksityisen kopioinnin hyvityksen kokonaissummasta.
Suomi Areenassa käsiteltiin luovaa työtä digiajassa
Elokuvaohjaaja Saara Saarela, kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa, musiikintekijä Markus Nordenstreng ja kirjailija JP Koskinen vaativat toimittaja Ronja Salmen luotsaamassa Suomi Areena -tilaisuudessa päättäjiltä tiukempia toimia, jotta teosten digikäytöstä voisi ansaita elantoa nyt ja tulevaisuudessa. Lainsäätäjien näkemyksiä aiheeseen toivat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko ja kansanedustaja, talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Hanna Kosonen.
Kuvituksen käyttölupa kirjastoille
Uusin lupatuotteemme on kirjastoille suunnattu kuvituksen käyttölupa, joka mahdollistaa kirjan kuvien käytön lukutuokio- ja kirjavinkkausvideoilla. Samalla luvalla saa näyttää kuvitusta kolmesta eri julkaisusta. Lupamme kattaa sekä kotimaiset että ulkomaiset kuvantekijät.
Rudolf Koivu -palkinto Maria Sannille
Lasten- ja nuortenkirjakuvituksen Rudolf Koivu -palkinnon voitti vuonna 2021 kuvittaja Maria Sann. Grafian myöntämän palkinnon arvo on 10 000 €, ja se jaetaan joka toinen vuosi. Sann sai palkinnon kuvituksestaan Henrika Anderssonin kirjoittamaan kirjaan Bokstavsvärldar. Palkinto rahoitetaan keräämistämme tekijänoikeuskorvauksista.
Lue Sannin haastattelu www.kopiosto.fi/sann
AVEK-palkinto Tuomas A. Laitiselle
Taiteilija Tuomas A. Laitiselle myönnettiin syyskuussa AVEK-palkinto, joka on suuruudeltaan 15 000 €. Taiteessaan Laitinen pohtii materian ja elämän kiertokulkuja hyödyntäen monipuolisesti videota, ääntä, lasia, algoritmeja sekä kemiallisia prosesseja. Palkinnon saajan valitsi Venetsian elokuvajuhlilla ohjelmistokuraattorina toimiva italialainen Paolo Bertolin.
Tekijänoikeuslain käynnissä oleva uudistus lisää epävarmuutta toimintaympäristössämme. Samalla digitalisaatio kasvattaa yhä merkitystään sisältöjen käyttötapojen muutoksessa.
Tekijänoikeuslain luonnos herätti huolta
Syksyllä lausuntokierroksella olleessa tekijänoikeuslain luonnoksessa tuli esiin jännitteitä, jotka perustuvat pohjimmiltaan digitalisaation tuomiin muutoksiin sisältöjen kuluttamisessa. Kun tekijänoikeuslaissa on perinteisesti pyritty korostamaan luovan alan tekijöiden oikeuksia ja asemaa, nyt katsetta on käännetty yhä enemmän teosten käyttäjien ja välittäjien suuntaan.
Luovan alan tulevaisuuden turvaamiseksi on kuitenkin välttämätöntä, että teosten helppo, digitaalinen saatavuus toteutetaan tekijöiden ansainta turvaten.
Lakiluonnos sai laajaa kritiikkiä Kopiostolta, muilta tekijänoikeusjärjestöiltä ja luovalta alalta. Keskeinen huoli oli, ettei esitetty lakiluonnos toteuta EU:n tekijänoikeus- ja verkkolähetysdirektiivien tarkoitusta parantaa oikeudenhaltijoiden asemaa verkkoympäristössä ja yhdenmukaistaa tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla.
Ehdotettujen muutosten perustelut nähtiin monin kohdin erittäin puutteellisiksi ja jopa arvolatautuneiksi. Lakiluonnosta kritisoitiin myös siitä, ettei sen vaikutuksia käsitelty riittävän perusteellisesti eikä tutkimustietoon perustuvia arvioita esitetty.
Tekijänoikeuslaki otettiin saadun kriittisen lausuntopalautteen jälkeen uudelleenvalmisteluun, ja hallituksen esitys odotetaan annettavan huhtikuussa.
Avoimuus ei tarkoita ilmaista
Digitalisaation mukanaan tuoma teosten helppo saatavuus sekoittuu paikoin vaatimukseen teosten ilmaisesta käytöstä. Esimerkiksi tutkijoiden ja opettajien tekemiä materiaaleja ja julkaisuja vaaditaan yhä useammin verkkoon ilmaiseksi kaikkien saataville. Tällainen uusi tulkinta avoimuudesta ja saatavuudesta herättää tekijöissä ja kustantajissa suurta huolta.
Uudet vaatimukset avoimuudesta tuntuvat ristiriitaisilta, kun tarkastelee suomalaisten asenteita luovaa työtä kohtaan. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen Taloustutkimukselta tilaamasta vuoden 2021 Tekijänoikeusbarometristä käy ilmi, että valtaosa suomalaisista arvostaa luovan alan tekijöitä.
Vastaajista 92 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että luovan työn tekijöiden tulee saada tekemästään työstä korvausta sen mukaan, kuinka paljon heidän teoksiaan hyödynnetään.
Teosten käyttötavat ja levitys muuttuvat
Koronapandemia ja sen myötä etätyön ja -opetuksen lisääntyminen vauhdittivat entisestään digitalisaation käynnistämiä muutoksia teosten käytössä. Esimerkiksi oppimateriaalit siirtyvät yhä enemmän verkkoalustoille. Verkkosisältöjen tallentamisessa oli aiemmin suurta kasvua, mutta nykyään ihmiset todennäköisemmin jakavat linkkejä kuin tallentavat sisältöjä. Muun muassa näitä teosten käyttötapojen muutoksia tarkkailemme, kun kehitämme luparatkaisujamme.
Audiovisuaalisella alalla näkyy suoratoistopalvelujen nousu. Kansainväliset jättiläiset, kuten pandemian alussa markkinoille tullut Disney, ovat muuttaneet perinteistä esitysikkunamallia. Muutos näkyy alueellisesti myös meillä Suomessa, jossa merkittäviä alustoja ovat muun muassa Elisa Viihde ja Yle Areena.
Muutokseen liittyy aina myös potentiaalia. Yksi esimerkki on Netflixin tapa hakea sisältöjä laajalti eri markkina-alueilta. Se luo kansainvälisiä mahdollisuuksia myös suomalaisille tekijöille. Osanamme toimiva AVEK on mukana tukemassa av-alan tekijöitä uuden kehittämisessä.
Pandemiasta huolimatta lupien tilausmäärät pysyivät edellisvuoden tasolla. Uusia lupia olemme kehittäneet erityisesti kirjastojen tarpeisiin.
Palvelemme lupatuotteillamme oppilaitoksia, valtiota, kuntia, yrityksiä, muita yhteisöjä ja organisaatioita. Lupien ansiosta asiakkaamme voivat vastuullisesti käyttää av-teoksia eri tavoin sekä kopioida ja käyttää tekijänoikeuden suojaamia julkaisuja ja teoksia.
Toisen pandemiavuoden aikana lupatuotteidemme kysyntä pysyi melko vakaana kaikissa asiakasryhmissä. Työntekijöiden määrä vaikutti kopiointilupia hankkivissa asiakasyrityksissämme pysyvän ennallaan, mikä oli iloinen yllätys. Niissä lupien laskutus perustuu työntekijämääriin.
Kehitystyötä lupatarpeita kuunnellen
Luparatkaisumme osoittivat jo vuonna 2020 soveltuvuutensa etätyöhön ja -opetukseen, mutta kehitystyötä on tehtävä edelleen. Kopioston lupien ja palvelujen pitää jatkossakin vastata käyttäjien tarpeisiin riippumatta siitä, missä teoksia käytetään.
Teemme asiakkaille käyttötarvetutkimuksia, joista saamme ideoita ja suuntaa kehitystyöhömme. Selvitimme yhdessä Museoliiton kanssa museoiden kokoelmissa olevien valokuvien ja pienpainatteiden, kuten esitteiden, käyttötarpeita verkossa, ja kehitämme selvityksen pohjalta luparatkaisuja.
Kehitystyössä seuraamme aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia. Lisäksi saamme usein suoraan asiakkailta palautetta sekä pyyntöjä uusista luparatkaisuista.
Asiakastoiveiden pohjalta kehitimme kirjastoille erilaisia lupia käyttää kirjojen kuvitusta. Nyt kirjastot voivat käyttää kirjaan sisältyvää kuvitusta osana valmistamaansa lukutuokio-, kirjailijahaastattelu- tai vastaavaa videotallennetta. Lisäksi kirjastoille on kehitetty lupia kirjojen kansikuvien käyttöön erilaisissa tietokannoissa ja verkossa?
Kirjastojen suljettuna olo nosti puolestaan esille tarpeen välittää artikkelikopioita digitaalisesti suoraan asiakkaille. Lupa on vielä kehitteillä, mutta tavoitteena on löytää ratkaisu, jolla kopion saisi rajoitetusti välittää digitaalisesti suoraan asiakkaalle.
Opetuksessa erilaisten digitaalisten sisältöjen tarjonnan ja käytön lisääntyminen jatkuu edelleen. Oppilaitosten osalta lupatuotteiden kehittäminen riippuu pitkälti uudistettavan tekijänoikeuslain sisällöstä.
Tekijänoikeuksia myös virtuaalisesti
Tekijänoikeuksien oppimiseen ja opettamiseen keskittyvää Kopiraittila-palvelua kehitetään jatkuvasti.
Uusin lisäys Kopiraittilaan on virtuaalitodellisuutta hyödyntävä Tekijänoikeusrata-mobiilipeli. Pelissä opettaja luo etukäteen mobiilisovelluksen avulla radan merkitsemällä kymmenen kysymyspistettä haluamiinsa paikkoihin ulkona. Oppilaat liikkuvat sovelluksen kartan avulla ja suunnistavat rasteille, joilla he ratkaisevat tekijänoikeuksiin liittyviä monivalintatehtäviä. Mobiilipeli sopii pelattavaksi 3.−6.-luokkalaisten sekä 7.−9.-luokkalaisten kanssa.
Kopiraittilan verkkosivuilla on runsaasti yleistietoa tekijänoikeudesta ja teosten käytöstä, pelejä ja videoita opiskelijoille peruskoulusta korkeakouluun sekä opettajan osio työpajaohjeineen ja valmiine opetusvinkkeineen.
Kysyimme 45 jäsenjärjestöltämme mielipiteitä Kopioston toiminnasta. Saimme paljon kiitoksia korona-ajan yhteydenpidosta sekä siitä, ettei pandemia ole juurikaan vaikuttanut korvaustuottoihimme.
Tekijänoikeuslain uudistuksen osalta toivottiin yhteistyötä. Jäsenjärjestömme pyysivät Kopioston järjestämiä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia sekä yhteistyötä lausuntojen valmistelussa. Näihin toiveisiin vastasimme syksyn aikana.
Lainauskorvauksia kuvantekijöille 10 vuotta
Kirjastolainaamisesta tekijöille maksettava lainauskorvaus täytti hiljattain 10 vuotta. Juhlan kunniaksi kampanjoimme somessa kuvantekijöiden lainauskorvauksen tunnettuuden edistämiseksi. Onnistuneen kampanjan kasvoina toimivat valokuvaaja Benjamin Pöntinen, graafinen suunnittelija ja kuvittaja Jussi Karjalainen sekä sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Tuuli Hypén.
Korvausta saavien kuvantekijöiden joukko on vuosien aikana kasvanut jatkuvasti, ja somekampanjan ansiosta tavoitimme lyhyessä ajassa huomattavan määrän uusia asiakkaita. Lainauskorvausmäärärahan korottamisen myötä kuvantekijöiden korvauksia voidaan tilittää aiempaa useammalle julkaisulle ja kuvantekijälle.
Kuvantekijöiden lisäksi lainauskorvausta saavat kirjailijat ja kääntäjät Sanastosta sekä musiikintekijät Teostosta. Yhdessä näiden sisarjärjestöjemme kanssa neuvottelemme opetus- ja kulttuuriministeriön maksaman korvauksen jakamisesta ja hallinnoimisesta.
Sanasto on tehnyt merkittävää työtä lainauskorvausten saattamiseksi samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa sekä laajentamiseksi korkeakoulukirjastoihin.
Korvausten tilittämisessä apuna tietokantojen ja järjestelmien ajantasaisuus
Me Kopiostossa huolehdimme, että edustamiemme tekijöiden tiedot ovat kunnossa kansainvälisissä tietokannoissa. Kotimaisesta tilitysjärjestelmäkehityksestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä on suuri hyöty tilittäessämme ulkomailta kertyneitä korvauksia.
Vuonna 2021 tilitimme ensimmäisen kerran verkkotallennuskorvauksia ulkomaisten av-teosten tekijöille ja esittäjille. Tv-ohjelmien verkkotallennuspalveluista kerätyt korvaukset koskevat suomalaisilla tv-kanavilla esitettyjä ulkomaisia ohjelmia.
Yhteensä 5,7 M€:n tilitys koski takautuvasti vuosia 2015–2019. Kotimaisten tekijöiden ja esittäjien, etupäässä kääntäjien, osuus tästä summasta oli reilut 700 000 euroa. Noin 5 M€ tilitettiin Kopioston ulkomaisten sisarjärjestöjen kautta ulkomaisille tekijöille ja esittäjille.
Korvaukset kotimaisten ohjelmien tekijöille ja esittäjille sekä Gramexille ja Teostolle siirrettävä musiikin oikeudenomistajien osuus ja APFIn kautta tilitettävä tuottajien osuus vuosilta 2015–2019 on tilitetty jo aiemmin.
Koronapandemia ei enää vuonna 2021 haitannut tutkimustoimintaamme. Selvitysten lisäksi teimme vuoden aikana paljon toimintaa tehostavaa taustatyötä.
Vuonna 2020 oppilaitokset ja yritykset siirtyivät etäopetukseen ja -työhön, minkä takia muutimme suunniteltujen tutkimusten ajankohtaa. Nyt vuonna 2021 pääsimme takaisin normaaliin tutkimustahtiin.
Tutkimukset ovat olennaisia Kopiostolle, sen asiakkaille sekä oikeudenhaltijoille, sillä niistä kertyvää tietoa julkaisujen, verkkoaineistojen ja av-teosten kopioinnin määristä ja käytöstä hyödynnetään lupien hinnoittelussa sekä oikeudenomistajille jaettavien korvausten määrittelyssä.
Koulupainotteista tutkimusta
Yksi vuodelle 2021 siirtyneistä tutkimuksista oli tv-ohjelmien ja elokuvien käyttö opetuksessa. Tulosten perusteella 88 prosenttia opettajista on esittänyt tv-ohjelmia tai elokuvia opetuksessaan ainakin joskus. Tv-ohjelmien ja elokuvien tallentaminen opetuskäyttöön on sen sijaan vähäistä. Tämä voi johtua ainakin osittain siitä, ettei opettajilla ole laitteita ohjelmien tallentamiseksi opetuskäyttöön. Yleisimmin tv-ohjelmia ja elokuvia esitetään Yle Areenasta.
Teemme vuosittain myös pelkästään valokopioinnin ja skannaamisen sisältöä selvittäviä tutkimuksia peruskouluissa ja lukioissa. Niiden avulla kerätyt tiedot auttavat muun muassa kohdistamaan korvaukset oikein teosten tekijöille ja kustantajille.
Käynnistimme kaksi muutakin tutkimusta, joiden tulokset valmistuvat vuonna 2022: selvitämme painettujen julkaisujen ja verkkoaineistojen kopioinnin määrää ja sisältöä ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuskeskuksissa sekä kunnissa ja kuntayhtymissä.
Raportoinnin ja kyselyjen kehitystä
Kuluneen vuoden aikana olemme automatisoineet raportointia korvaustenjaon tarpeisiin. Automatisointi on vaatinut erittäin suuren työn, sillä raporttien taustalla oleva tutkimustieto on ensin pitänyt järjestää – vain laadukkaan tutkimustiedon avulla voidaan muodostaa luotettavia raportteja. Ajantasaisella tutkimustiedolla on tärkeä rooli oikeudenhaltijoiden korvaustenjakoneuvotteluissa.
Vuoden aikana jatkoimme myös kyselylomakkeen kehittämistä, jotta vastaajien olisi entistä nopeampi ja helpompi täyttää se. Näin toivomme myös vastausmäärien nousevan.
Uusi lomake on jo ollut käytössä ammatillisten oppilaitosten sekä kuntien ja kuntayhtymien tutkimuksissa, ja vastausasteen kehitys näyttää lupaavalta. Meidän on kuitenkin kerättävä enemmän tutkimustietoa pystyäksemme vertailemaan tuloksia. Jatkamme lomakkeen kehittämistä saatujen kokemusten ja vastaajien palautteen pohjalta.
Vuonna 2021 tilitimme esittäville taiteilijoille, tekijöille ja kustantajille tekijänoikeuskorvauksia 57,1 miljoonaa euroa.
Korvauksia maksettiin oikeudenomistajille sekä henkilökohtaisesti että heitä edustavien järjestöjen kautta.
Korvaukset on kerätty oppilaitoksille, julkishallinnolle ja yrityksille myymistämme julkaisujen ja teosten kopiointi- ja käyttöluvista. Lisäksi jaamme valtion budjetista maksettavista määrärahoista yksityisen kopioinnin hyvitystä audiovisuaalisten teosten tekijöille sekä lainauskorvausta kuvantekijöille.
Av-teosten oikeudenomistajille tilitimme yhteensä 32,0 M€. Korvaukset kertyivät mm. verkkotallennuspalveluista, opetustallennuksesta ja Yle Areenan kotimaisten tv-ohjelmien opetuskäytöstä, yksityisen kopioinnin hyvityksestä sekä ulkomaisten tv-kanavien edelleen lähettämisestä.
Kirjojen, lehtien ja nuottien kopioinnista ja käytöstä tilitimme tekijöille ja kustantajille 20,4 miljoonaa euroa. Suurimman osuuden, 18,6 M€, maksoimme kotimaisille jäsenjärjestöillemme. Ulkomaisen aineiston kopioinnista kerättyjä korvauksia tilitimme 1,8 M€ ulkomaisille sisarjärjestöillemme.
Korvauksia sai 26 kulttuurin ja viestinnän eri alojen järjestöä. Tekijöitä edustavat järjestöt jakavat pääosan korvauksistaan apurahoina. Kustantajajärjestöt maksavat valtaosan korvauksistaan suorina tilityksinä kustantajille. Koronapandemian aikana järjestöt ovat tukeneet rajoitusten runtelemia luovia aloja apurahoin ja avustuksin ennätysmäärin.
Jäsenjärjestömme rahoittavat niille tilitetyillä kopiointikorvauksilla myös useita kulttuuri- ja viestintäalan palkintoja. Näitä ovat muun muassa kirjallisuuden Vuoden Kuvittaja-, Vuoden tiedekirja-, Warelius-, J. A. Hollon, Tietokirjailijapalkinnot sekä kirjallisuuden Finlandia-palkinnot.
Lainauskorvausta kuvantekijöille tilitimme 2,1 M€. Vastaamme kirjastolainaamisesta maksettavasta lainauskorvauksesta kuvataiteellisten teosten ja valokuvateosten tekijöiden osalta.
Osanamme toimiva Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK jakoi vuonna 2021 kotimaiselle av-kulttuurille ja luoville aloille 2,6 M€. AVEKin varat ovat pääasiassa peräisin yksityisen kopioinnin hyvityksestä. AVEK myöntää myös luovan alan tukia opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämistä DigiDemo- ja CreaDemo-määrärahoista sekä Mediarata-erityismäärärahasta.
Tuija Halttusen ohjaama Näin pilvet kuolevat oli yksi vuoden 2021 festivaalimenestyjä menestyjä mm. voittaen parhaan dokumenttielokuvan palkinnon Jihlavan dokumenttielokuvafestivaalilla Tšekissä.
Suomalainen elokuva menestyi maailmalla, mutta kulttuurin määrärahoja leikattiin. Kaksijakoisen vuoden aikana AVEK rakensi tähänastisen historiansa suurinta muutosta.
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEKin ja koko av-alan vuosi jakautui tunnelmiltaan kahtia. Iloitsimme, kun suomalainen elokuva sai kansainvälistä menestystä. Surimme, kun koronapandemia jatkui, vaikeutti teosten levittämistä ja osaltaan johti kulttuurin määrärahojen leikkaamiseen.
Draamaelokuvien festivaalimenestyksen lisäksi huomiota saivat esimerkiksi Maija Blåfieldin The Fantastic, Tuija Halttusen Näin pilvet kuolevat ja Rahul Jainin Invisible Demons − Tuhon merkit. Suomalaisen elokuvan huippuvuosi luo mahdollisuuksia myös tuleville vuosille.
Kulttuurin määrärahojen leikkaukset hitsasivat koko alaa yhteen. Vaikuttamistyö vei paljon aikaamme tammi–lokakuussa, ja myös sadat tuensaajat osallistuivat siihen.
Saimme lopulta vastakaikua kaikista eduskuntapuolueista. Yksityisen kopioinnin hyvityksestä maksettujen tukien leikkaukset vuodelle 2022 peruttiin, ja AVEKin saama rahoitus pysyi 2,35 M€:ssa. DigiDemo- ja CreaDemo-tukia luoville aloille kuitenkin leikattiin puolella 695 000 euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityismäärärahaa mediataiteen tuotantokulttuurin edistämiseen Mediarata-tukena oli jaettavana 200 000 euroa.
Vaikuttavaa toimintaa
Haluamme korostaa toiminnassamme ajatusta siitä, että olemme lähellä tekijöitä ja tuensaajia. Mitä paremmin tunnemme tekijöiden tarpeet ja av-alan toimintaympäristön, sitä paremmin voimme alaa tukea. Tämä kävi entistäkin tärkeämmäksi, kun tukien määrä aleni.
Teetimme kyselyn toiminnastamme DigiDemo- ja CreaDemo-tukien saajille. Tukemme avulla puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä oli kasvattanut henkilöstömääräänsä ja 76 prosenttia oli saanut teoksensa valmiiksi ja markkinoille. Luvut ovat korkeita verrattuna yleisesti tutkimus- ja tuotekehitystukiin, joten toimintamme vaikuttavuus on vahvaa.
Hakemusten määrä vuonna 2021 oli 926, ja eniten hakemuksia tuli edellisvuosien tapaan elokuva- ja mediataiteen tukiin. Vuonna 2020 hakemuksia kertyi 1 163. Hakemusmäärän vähentyminen johtui pääasiassa siitä, että tukien hakuaika jäi järjestelmäuudistuksen vuoksi kuukautta lyhyemmäksi ja luovien alojen demotukia leikattiin.
Lahjakkuuksien kehittäminen
Vuonna 2021 otimme sisällölliseksi painopisteeksi lahjakkuuksien kehittämisen. Toteutimme kansainvälistymisen mentorointiohjelman sekä valtakunnallisen verkostoitumistilaisuuden uusille tekijöille ja vakiintuneille tuotantoyhtiöille.
Mentorointiin osallistui kymmenen hanketta ja verkostoitumistilaisuuteen yli 80 tekijää eri puolilta Suomea. Verkostoituminen tuotantoyhtiöiden kanssa oli tärkeää etenkin uusille, pääkaupunkiseudun ulkopuolella opiskelleille ja toimiville av-alan tekijöille.
Valtakunnallisuus on toimintamme kulmakivi, samoin kuin uuden löytäminen. Moni muistaa sen, että AVEKin tuet ovat 1990-luvulta asti luoneet pohjaa suomalaisen dokumenttielokuvan nousulle. Kymmenen vuoden kuluttua voimme toivottavasti todeta, että AVEK on maailman huipulle nousseen suomalaisen AR- ja VR-taiteen taustalla.
Tuen hakemiseen merkittäviä uudistuksia
Valmistauduimme vuoden aikana AVEKin tähänastisen historian suurimpaan muutokseen. Vuodenvaihteessa 2021–2022 otimme käyttöön uuden järjestelmän tukien hakemiseen ja samalla helpotimme tukien hakemisen perusteita.
Aiemmin tuki on haettu tuotannon vaiheen mukaan, mutta nyt tukea voi hakea silloin, kun sille on tarve. Elokuvan ja mediataiteen tukia haetaan jatkossa samojen tukiohjeiden perusteella, ja niille on käytössä samansuuruiset tukisummat. Lisäksi kevensimme tuen levitykseen liittyvää vaatimusta niin, että tekijöillä on paremmat edellytykset erilaisiin ja uusiin levitysmahdollisuuksiin ja -alustoihin.
Kopioston tuottojen kehitykseen koronapandemialla ei ole ollut olennaista vaikutusta.
Vuonna 2021 korvaustuottomme olivat yhteensä 53,2 miljoonaa euroa, eli 1,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Merkittävin tekijä tuottojen vähenemisen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön päätös leikata AVEKin luovan kulttuurin määrärahoja lähes 50 prosentilla.
Tuottomme kertyivät valtaosin audiovisuaalisten teosten käytöstä sekä julkaisujen kopioinnista ja käytöstä. Näiden lisäksi tuotot sisältävät yksityisen kopioinnin hyvityksen ja lainauskorvauksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön luovan kulttuurin määrärahat AVEKille.
Toimintamme kulut vuonna 2021 olivat yhteensä 5,2 miljoonaa euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 5,1 miljoonaa euroa. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset normaaliin toimintaamme vaikuttivat edelleen monelta osin kuluja vähentävästi.
Korvausvarat sijoitetaan Kopioston hallituksen hyväksymän sijoituspolitiikan mukaisesti korvausten keräämisen ja tilityksen väliseksi ajaksi. Vuonna 2021 sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat yhteensä 1,3 miljoona euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 0,6 miljoonaa euroa. Sijoitustuottojen kasvu oli seurausta osakemarkkinoiden vahvasta kehityksestä, talouden toipuessa pandemiasta keskuspankkien massiivisen elvytyksen siivittämänä.
Vuoden 2021 tuotoista siirto jaettavaksi oikeudenhaltijoille oli 49,3 miljoonaa euroa, eli 0,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.
