Kulttuuri, taide ja koko luova ala on kärsinyt voimakkaasti koronarajoitusten ikeessä. Ala on ollut sulkutilassa jo pitkään samalla, kun monen muun alan toimintaa ei ole rajoitettu yhtä rankasti. Erityisesti freelancereille ei ole ollut tarjolla riittävää rahallista tukea. Hätä on alalla suuri ja avulla on kiire.
Taloudellinen ahdinko ei ole valinta
Alan pitkittynyt kurja tilanne paljastaa jotain siitä arvostuksesta, joka luovalle työlle annetaan. Ajoittain on kuultu jopa näkemyksiä, joiden mukaan taiteen tekeminen ei ole oikeaa työtä ja että ratkaisu taloudellisessa ahdingossa olisi vaihtaa alaa. Kantaa tällaisiin näkemyksiin otti muun muassa jäsenjärjestömme Forum Artisin pääsihteeri Hanna Kosonen MTV3:n haastattelussa, jossa hän toi pysäyttävästi esiin freelancereiden tukalan tilanteen koronarajoitusten keskellä. Kosonen alleviivasi sitä, kuinka epäkorrekti ”vaihda ammattia” -toteamus on sanoa kelle tahansa. Taloudelliset koettelemukset eivät ole taiteilijoiden valitsemia eivätkä ne tee alasta vähempiarvoista.
Kulttuurielämykset eivät ole elämässämme sivuroolissa, vaan elintärkeä osa meidän jokaisen arkea.
Alan arvostus tulee kerta toisensa jälkeen esiin myös kuukausittain tekemissämme haastatteluissa luovan alan tekijöille ja kustantajille. He kertovat, kuinka joutuvat toistuvasti puolustamaan oman työnsä arvoa. Että luovasta työstä ei riitä palkaksi pelkkä näkyvyys. Että tämä on ihka oikeaa työtä.
”Taiteilijat tuotantoineen määritellään toisinaan vapaamatkustajiksi, joiden taloudellinen ahdinko on vain oman valinnan tulos.” Näin sanoi viimeksi haastattelemamme kirjailija Eveliina Talvitie ja muistutti, että tekijänoikeudet ovat tärkeä työkalu taiteen ja kulttuurin arvon esiin tuomisessa.
Tekijänoikeuskorvaukset ovat konkreettinen ja olennainen osa monen tekijän toimeentuloa. Samalla tekijänoikeudet antavat luovalle työlle moraalisen arvon: tekijälle kuuluu oikeus tulla tunnustetuksi työnsä tekijänä ja saada siitä ansaitsemansa korvaus. Tätä viestiä toistamme Kopiostossa niin kauan ja niin monta kertaa, että se ymmärretään.
Luovan alan potentiaalia ei saa hukata
On erikoista, että kulttuurin ja luovien toimialojen arvoa pitää puolustella samaan aikaan, kun niiden rooli Euroopan taloudessa on merkittävä. Ennen koronaa kulttuuriala työllisti EU:ssa yli kaksi kertaa enemmän kuin autoteollisuus ja tietoliikenne yhteensä. Suomessa ala työllistää jopa 135 000 ihmistä ja muodostaa noin 3,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Samalla kulttuuri on kasvu- ja vientiala – se kasvoi vuosina 2013–2019 nopeammin kuin EU:n talous keskimäärin ja sen kauppatase oli 8,6 miljardia euroa ylijäämäinen.
Alan valtavan taloudellisen potentiaalin ohella me tarvitsemme taidetta rakentamaan hyvinvointiamme ja tuomaan elämäämme rikastuttavia kokemuksia. Taiteella on tutkitusti vaikutuksia muun muassa terveyteemme, sosiaaliseen hyvinvointiimme sekä oppimiseen.
Kulttuurisisällöt ovat auttaneet monia jaksamaan pandemian keskellä. Tv-sarjojen katsominen suoratoistopalveluista, koskettavat striimikonsertit ja äänikirjojen kuuntelu lenkkipolulla ovat tuoneet lohtua ja ilon pilkahduksia vaikeana ajanjaksona. Näiden kaikkien teosten takana on luovan alan tekijöitä ja sitä ihka oikeaa työtä. Kulttuurielämykset eivät ole elämässämme sivuroolissa, vaan elintärkeä osa meidän jokaisen arkea.
Meillä ei ole varaa menettää kulttuurialan taloudellista potentiaalia, vaikutuksia hyvinvoinnille eikä sen tarjoamia elämyksiä, jotka tuovat rikkautta ja merkitystä elämäämme. Siksi alalle tarvitaan nyt konkreettisia ratkaisuja, jotka luovat uskoa ja luottamusta tulevaan. On aika näyttää luovan alan tekijöille, minkälaisen arvon annamme heidän työlleen.
– Iina Saarinen, viestintäasiantuntija
Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää