Ohjaaja Elisa Kujala. Kuva: Riitta Supperi
Miten päädyit hakemaan Kehittämöön ja mitä odotat ohjelmalta?
Hain Kehittämö-ohjelmaan, koska se kuulosti hyvältä mahdollisuudelta juuri valmistuneelle ohjaajalle. Olen kehitellyt Elektra-teosprojektiani jo kolmen vuoden ajan ja kuvannut sille myös pilotin Tukholmassa. Silti tuntui, etten saanut projektia liikkeelle niin kuin olisin halunnut. Kehittämö tarjosi teoksen työstämiseen hienon mahdollisuuden, ja olen iloinen, että muutkin näkivät projektin potentiaalin niin monen vuoden yksin näpertelyn jälkeen.
Tärkein asia, mitä Kehittämö tarjoaa, on tietysti ollut tutustuminen tuotantoyhtiöihin. Tämän kautta löysin Dionysos Filmsin omalle projektilleni. Tärkeää on tietysti ollut myös ohjelman myöntämä apuraha, jonka avulla saa aikaa käsikirjoituksen kehittämiseen – tuntuu ylelliseltä keskittyä käsikirjoitukseen yli kuuden kuukauden ajan.
Mentoroinnista minulla ei ollut ennakko-odotuksia, mutta nyt kun olen työskennellyt käsikirjoituskonsultin Karol Griffithsin kanssa, on vaikea kuvitella teoksen kehittelyä ilman hänen tukeaan.
Minkälaisia asioita haluat erityisesti kehittää omassa työskentelyssäsi?
Koska keskitymme Kehittämön aikana lähinnä käsikirjoituksen edistämiseen, tavoitteeni on kehittää omaa taitoani käsikirjoittamisessa, erityisesti rakenteen luomisessa. Kehittämö antaa mahdollisuuden huolellisen taustatyön tekemiseen, ja toivon, että tämä opettaa minua myös tulevaisuudessa taustatyön tarpeellisuudesta.
Kerro lisää teoshankkeestasi – miten päädyit aiheen pariin ja mistä teos kertoo?
Elektra kertoo kunnianhimoisesta pelinkehittäjä Emmasta, joka taistelee unelmiensa eteen ahdasmielisessä työyhteisössä. Emma rikkoo hiljaisuuden kokemastaan syrjinnästä kehittämänsä animaatiohahmon Elektran avulla.
Idea pohjautuu omaan kokemukseeni sukupuolittuneesta syrjinnästä työsuhteessa ja taistelusta asioiden muuttamiseksi. Haluan näyttää, mitä syrjintä tekee yksilölle, ja kertoa siitä, miten tärkeää kokemuksesta on puhua asioiden muuttamiseksi. Opiskelin animaatiota vaihtoni aikana Stockholm University of Artsissa, minkä kautta tutustuin pelifirmoihin ja niiden työilmapiireihin. Tuntui luonnolliselta sijoittaa tarinani pelialan maailmaan, jossa syrjinnän kanssa on kamppailtu paljon.
Onko Kehittämö tähän mennessä ollut sellainen kuin kuvittelit alun perin hakiessasi ohjelmaan? Miten oman projektisi prosessi Kehittämössä on mielestäsi edennyt tähän mennessä?
Kehittämö on edennyt inspiroivasti, ja on ollut upeaa uppoutua täysin oman käsikirjoituksen maailmaan. Kehittämö on antanut täyden vapauden muokata prosessia oman näköiseksi ja omia tarpeita kuunnellen – se on tehnyt tekemisestä vapaata ja luovaa. Toisaalta tekemiselle on myös tullut raamit, mentorin ja tuotantoyhtiön avulla. Tämä on tärkeää, sillä raamit rytmittävät tekemistä ja käsikirjoittamisesta tulee konkreettista.
Mikä on ammatillinen taustasi? Miten olet päätynyt elokuvien tekemisen pariin?
Päädyin liikkuvan kuvan pariin 15-vuotiaana, kun kouluumme hankittiin ensimmäistä kertaa kamera. Olin tätä ennen jo kirjoitellut tarinoita koko lapsuuteni. Lukion jälkeen menin opiskelemaan journalismia, minkä kautta varmistui intohimo visuaalisen kerrontaan dokumentaareihin liittyvien opintojen aikana.
Eniten minua kiinnosti kuitenkin fiktio, joten lähdin Iso-Britanniaan London Film Schooliin, jossa syvennyin fiktio-ohjaamiseen ja käsikirjoittamiseen. Lontoossa lyhytelokuvien tekeminen oli helppoa ison lyhytelokuvaan keskittyvän harrastelijaporukan ansiosta, ja sain heidän kanssaan harjoitella lisää ohjaamista lyhytelokuvien kautta. Työskentelin tämän jälkeen monta vuotta eri tuotannoissa ja monissa erilaisissa rooleissa, mikä on auttanut minua tarkastelemaan ohjaamista eri näkökulmista.
Aalto-yliopistoon pääsin muutama vuosi sitten tekemään elokuvaohjauksen maisteritutkintoa ja vaihdon kautta päädyin Tukholmaan Ruotsiin, missä asun tällä hetkellä. Valmistumisen jälkeen olen ohjannut mainoksia, ollut mukana Yleisradion Lume Lab -käsikirjoituskoulutuksessa sekä saanut Koneen Säätiön vuoden apurahan dokumenttiprojektiani varten.
Minkälaiset elokuvat, muut taiteen muodot tai elokuvan tekijät inspiroivat omaa työskentelyäsi? Voit mainita pari esimerkkiä työskentelyysi erityisesti vaikuttaneista teoksista.
Minua kiinnostavat eniten elokuvat, jotka tarjoavat uuden näkökulman yhteiskunnastamme tai elämästämme. Välillä tällaisia elokuvia voi olla vaikea katsoa, mutta elokuvan jälkeen tuntuu kuin näkisi maailman eri tavalla.
Kasvoin myös elokuvien parissa, joissa oli vahva miesnäkökulma, joten nykyään nautin naisten tarinoista. Viimeaikoina minua inspiroivat teokset ovat olleen Kitty Greenin The Assistant (2019), Emmanuelle Nicotin Dalva (2022) sekä Todd Fieldin Tár (2022), jotka kaikki kertovat ongelmallisista voimasuhteista uskottavasti.
Minkälaisia aiheita tai teemoja olet kiinnostunut käsittelemään teoksissasi? Miten kuvailisit taiteellista tyyliäsi tai millaiset taiteelliset valinnat inspiroivat sinua?
Minua kiinnostavat draamalliset tarinat, joissa ihmiset joutuvat muutoksen keskelle ja löytävät myllerryksen jälkeen uuden identiteetin. Huomaan, että teosteni hahmot ovat yleensä maailmassaan ulkopuolisia ja käyvät läpi mielen järkkymistä kriisien jälkeen. Minua inspiroivat erityisesti tarinat, jotka käsittelevät jotakin väärinkäytöstä yhteiskunnassamme. Tavoitteeni on samalla jättää tilaa katsojien omille tulkinnoille ja haastaa ihmisiä näkemään asioita oman sosiaalisen kuplan ulkopuolelta.
Kohtaavatko aloittelevat elokuvantekijät mielestäsi jotain tietynlaisia haasteita uransa käynnistämisessä Suomessa? Millaisia? Mitä haasteita olet itse kohdannut elokuvan tekijänä?
Ohjaajana on vaikea käynnistää uraansa pelkän ohjaamisen kautta. Tuntuu, että ohjaamaan pääsee vain tarjoamalla omia käsikirjoituksia tuotantoyhtiöille. Vaikka olen tehnyt monia lyhytelokuvia, oli aluksi vaikeaa löytää töitä, sillä monille tuotantoyhtiöille aloittelevan ohjaajan työllistäminen vaikuttaa olevan riski. Se tietysti rajoittaa näkökulmiamme elokuvien saralla, jos uudet äänet jäävät kuulumatta. Tämän takia Kehittämö-hanke on erityisen tärkeä.
Kehittämö on AVEKin ja Suomen Kulttuurirahaston uusi kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa sukupolvensa lahjakkaimpien tekijöiden omaäänisyyttä ja synnyttää uusia, korkeatasoisia audiovisuaalisia teoksia. Ohjelmaan valitut tekijät saavat teostensa kehittämiseksi 55 000 €:n tuen sekä henkilökohtaista mentorointia alan kansainvälisiltä huippuammattilaisilta.
Kehittämön mahdollistaa Suomen Kulttuurirahaston taloudellinen tuki, ja ohjelman toteuttaa AVEK. Ohjelma rahoitetaan puoliksi Suomen Kulttuurirahaston tuella ja puoliksi AVEKin yksityisen kopioinnin hyvityksestä tulevilla tekijänoikeusvaroilla.
