Ohjaaja Siiri Halko. Kuva: Riitta Supperi.
Mikä on ammatillinen taustasi? Miten olet päätynyt elokuvien tekemisen pariin?
Olen tehnyt taidetta eri muodoissa koko ikäni. Sain ensimmäisen oman kameran vanhemmiltani rippilahjaksi ja siitä lähtien olen taltioinut elämää ja havaintoja kuviksi.
En muista tarkalleen mitään yksittäistä asiaa, joka olisi johtanut elokuvien pariin, mutta jollain tavalla olen aina tiennyt haluavani elämässä ottaa tarkkailijan ja tarinankertojan roolin. Suoritan juuri viimeisiä opintoja Aalto-yliopistossa elokuvaohjauksen linjalla, josta valmistun taiteen maisteriksi vuoden lopussa.
Miksi päädyit hakemaan Kehittämö-ohjelmaan ja mitä odotat ohjelmalta?
Hain Kehittämöön, sillä uskon sen antavan turvallisen ja kannustavan ympäristön kehitellä ensimmäistä elokuvaani. Odotan mentoroinnin herättävän uusia oivalluksia tarinoiden muodoista ja mahdollisuuksista.
Minkälaisia asioita haluat erityisesti kehittää omassa työskentelyssäsi?
Haluan oppia sanallistamaan kuvia, joita minulla on mielessäni. Haluan myös ymmärtää paremmin käsikirjoituksen rakenteita ja lainalaisuuksia.
Kerro lisää teoshankkeestasi – miten päädyit aiheen pariin ja mistä teos kertoo?
Kaivo on elokuva sijaissisaruudesta. Se kertoo siitä, mitä voi käydä, jos asemoi itsensä aina vain pelastajan rooliin. Kaivo on henkilökohtainen tarina, joka on kulkenut mukanani eri muodoissa jo vuosia. Toteutan elokuvaa tuotantoyhtiö Silmu Filmsin kanssa.
Onko Kehittämö tähän mennessä ollut sellainen kuin kuvittelit alun perin hakiessasi ohjelmaan? Miten oman projektisi prosessi Kehittämössä on mielestäsi edennyt tähän mennessä?
Olen ollut todella tyytyväinen Kehittämöön. Se on mahdollistanut rauhan työstää elokuvaa eteenpäin. Pidän erityisesti siitä, että kukin projekti saa itse päättää, miten kehittelytukea käyttää, jolloin kehittely voidaan rakentaa tarinan sisältö edellä. Myös Kehittämössä saamani mentorointi on ollut jo nyt muutaman tapaamisen jälkeen todella silmiä avaavaa ja inspiroivaa. Uskon, että ohjelman avulla teen paremman elokuvan kuin mitä olisin tehnyt ilman sitä.
Minkälaiset elokuvat, muut taiteen muodot tai elokuvan tekijät inspiroivat omaa työskentelyäsi? Voit mainita pari esimerkkiä työskentelyysi erityisesti vaikuttaneista teoksista.
Olen kiinnostunut suomalaisesta valokuvataiteesta, sillä siinä on usein onnistuttu jollain tavalla saamaan kiinni tietynlaisesta tunnelmasta tai ihmisluonteesta, jonka tunnistan omasta ympäristöstäni. Valokuvalla on myös mahdollisuus tutkimiseen ja kokeiluun eri tavalla kuin elokuvassa, sillä se on tuotannollisesti todella paljon kevyempää. Kaipaan elokuviin samankaltaista spontaania havainnointia kuin mitä näkyy Suomessa sekä journalistisessa valokuvauksessa että taidevalokuvassa.
Miten lähestyt taiteellista prosessia, kun ryhdyt työstämään teoksiasi?
Etsin havaintoja, joita en saa pois mielestäni ja asioita, jotka vaivaavat minua. Sen jälkeen yritän kirjoittaa ne mahdollisimman selkeästi ja ymmärrettävästi paperille, jotta ne voisivat alkaa vaivaamaan myös muita ihmisiä.
Minkälainen rooli on mielestäsi eri tahojen yhteistyöllä elokuvien tekemisessä? Millaisena näet tuottajan ja ohjaajan välisen yhteistyön merkityksen?
Tuottaja on yksi ohjaajan tärkeimmistä yhteystyökumppaneista. Tuottajan kanssa ohjaajalla on mahdollisuus rakentaa elokuvan sosiaalisesta ja tuotannollisesta tekoprosessista sellainen, että juuri kyseisen elokuvan sisältö saadaan parhaiten kerrottua. Koska elokuvan tekeminen on hidasta ja vaikeaa, tuottaja on myös se henkilö, joka voi auttaa ohjaajaa selviämään suvantovaiheista. Tuottajat kuratoivat valitsemillaan elokuvilla esiin niitä tarinoita, jotka he kokevat tärkeiksi.
Minkälaisena näet verkostoitumisen merkityksen elokuvien tekemiselle?
Elokuvia on vaikeaa tehdä yksin, ja siksi oman porukan löytyminen voi tuntua tärkeämmältä kuin muissa taiteenlajeissa. Näen verkostoitumisen työkaluna siihen, että muut ihmiset voivat lähteä heitä kiinnostaviin projekteihin mukaan.
Kehittämö on AVEKin ja Suomen Kulttuurirahaston uusi kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa sukupolvensa lahjakkaimpien tekijöiden omaäänisyyttä ja synnyttää uusia, korkeatasoisia audiovisuaalisia teoksia. Ohjelmaan valitut tekijät saavat teostensa kehittämiseksi 55 000 €:n tuen sekä henkilökohtaista mentorointia alan kansainvälisiltä huippuammattilaisilta.
Kehittämön mahdollistaa Suomen Kulttuurirahaston taloudellinen tuki, ja ohjelman toteuttaa AVEK. Ohjelma rahoitetaan puoliksi Suomen Kulttuurirahaston tuella ja puoliksi AVEKin yksityisen kopioinnin hyvityksestä tulevilla tekijänoikeusvaroilla.
