Siirry sisältöön

Avek

Toimintonäppäimet

Sisällysluettelo

Avek

AVEK 30 -juhlasarja nostaa esiin ajan hiomia helmiä

29.8.2017
Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Juhlan kunniaksi Orionissa nähdään 8.9.−4.10. kymmenen näytöksen verran poimintoja AVEKin vuosien varrella tukemista teoksista. 


Mukana on ajan hiomia helmiä, festivaalimenestyksiä ja keskustelunherättäjiä – niin dokumentteja, lyhytelokuvia, animaatioita kuin mediataidetta. Näytösten yhteydessä järjestettäviä tekijäkeskusteluita johdattelevat ohjaajat Reetta Aalto, Jouko Aaltonen, Saara Cantell ja Pia Tikka, tuottaja Mete Sasioglu sekä asiantuntijat Heikki Jokinen, Minna Tarkka ja Tytti Rantanen.

AVEK on 30 vuoden aikana tukenut yli 2300 teosta. Orionissa niistä nähdään 43. Juhlasarjan ohjelmiston on kuratoinut Risto Jarva -seura yhteistyössä elokuvan ja mediataiteen aloilla monipuolisesti toimineen kirjailija Riikka Pelon kanssa.

Hyppääjä, ohj. PV Lehtinen, 2000

Vahva naistekijöiden edustus

”Valintaprosessi alkoi sekä kolmenkymmenen vuoden aikana kertyneiden tukipäätösten läpikäymisestä että oman sydämen ja muistin alueen herättelystä,” kirjailija Riikka Pelo kertoo tekemästään kuratointityöstä. ”Ensimmäiselle pitkälle listalle nousi teoksia ja tekijöitä, jotka olivat jollain tavoin mullistaneet omaa näkemystäni kerronnasta tai vastanneet toisin kertomisen intohimooni yllättävällä tavalla.”

Myös Risto Jarva -seuran puheenjohtaja Ville Suhonen tarttui kuratointityöhön henkilökohtaisen kokemuksen lähtökohdista. ”AVEKin historia on lähellä sydäntäni jo sen vuoksi, että oma urani elokuvantekijänä alkoi samoina vuosina kuin AVEK perustettiin”, kertoo mm. Poika ja Ilves, Metsän tarina ja Ompelijatar -elokuvista tunnettu Suhonen.

”Juhlasarjan laatijana huomasi, että AVEKin tukemien elokuvien kirjo on niin laaja, että tällaisia koosteita olisi voinut tehdä monta ja silti olisi tuntunut kuin keräisi rusinoita pullasta. Nyt sarjan ulkopuolelle jäi huikea määrä mm. pitkiä dokumenttielokuvia, joiden tukijana AVEK on ollut ensiarvoisen tärkeä, osaltaan nostamassa suomalaista dokkaria kansainväliseen maineeseen”, Suhonen sanoo.

Juhlasarjassa näkyy vahva naistekijöiden edustus. ”Erityisesti dokumentaarisen elokuvan ja mediataiteen kentillä naistekijät ovat olleet alusta saakka etujoukoissa ja ovat sitä edelleen”, Riikka Pelo avaa. ”Sukupuoli ei itsessään ollut silti mikään valintakriteeri, vaan yhteistä prosessia ohjasi ennen kaikkea halu nostaa esiin aikansa merkkiteoksia ja myös turhaan unohdukseen painuneita, jälleennäkemisen ansaitsevia töitä.”

Dokumentteja, lyhytelokuvaa, animaatiota ja mediataidetta

AVEK 30 -juhlasarjan avaa Pirjo Honkasalon jo klassikoksi muodostunut Melancholian 3 huonetta (2004). Sarjassa nähdään lisäksi 1990-luvun palkittuja, harvoin nähtyjä dokumentteja, mm. Susanna Helken & Virpi Suutarin Valkoinen taivas (1998) ja Tahvo Hirvosen Tino (1994). 2000-luvun taiteellista dokumenttia edustaa Georg Grotenfeltin Anteckningar från den vita staden (2011).

Anteckningar från den vita staden, ohj. Geog Grotenfelt, 2011

Orionin sarjassa on mukana myös useita harvoin esitettyjä mestarillisia lyhytelokuvia. Yksi niistä on brittiläisen Jonathan Daviesin surrealismilla leikittelevä Kala (2002), joka edusti Suomea Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2003. Uudemmista elokuvista mukana on Miia Tervon ohjaus Pieniä kömpelöitä hellyydenosoituksia (2015). Ilppo Pohjolan P(l)ain Truth (1993) sekä Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Erään hyönteisen tuho (2010) ovat osoitus siitä, että lyhytelokuva on aina mahdollistanut lajirajojen ylittämisen.

Animaatio-näytöksen avaavat 1990-luvun puolivälissä naurattaneet, Kieku ja Kaiku -kukkopoikia parodioivat Rieku ja Raiku -lyhytelokuvat (ohj. Hannu Lajunen ja Tomi Riionheimo). Sittemmin kirjailijana tunnetuksi tulleen Katja Ketun esikoisohjaus The Easy Writer (2004) on myös mukana ohjelmistossa, samoin kuin mestarillisen nukkeanimaattori Katariina Lillqvistin Kafka-trilogian palkittu toinen osa Kamarihaikara (1993) ja nykyhetken keskeisiin kotimaisiin animaationtekijöihin kuuluvan kuvataiteilija Kaisa Penttilän varhainen työ Lentoposti (2002).

Lentoposti, ohj. Kaisa Penttilä, 2002

Mediataiteen saralta Orionin juhlasarjaan on valikoitunut kaksi teemanäytöstä valkokankaalla esitettävistä teoksista. Alan pioneerien, kuten Marikki Hakolan, Eija-Liisa Ahtilan ja Maria Ruotsalan uralta nähtävillä on muun muassa varhaisia videoteoksia kuten Stillleben - Milena's Journey (1989) ja Esineiden luonto (1987). Samassa näytöksessä nähdään myös viime vuoden AVEK-palkinnon voittaneen Salla Tykän videotaideteos Zoo (2006). Myöhemmin syksyllä esitysvuorossa ovat kokeellisen elokuvan klassikot, Juha van Ingenin (Dis)intergratorista (1992) Mika Taanilan Fysikaaliseen renkaaseen (2002).

www.kopiosto.fi/avek30

Share on Facebook Share on Twitter Share on LinkedIn Share on Google+ More sharing options

Siirry alkuun