Siirry sisältöön

Kopiosto

Toimintonäppäimet

Sisällysluettelo



4/2011 | Joulukuu
Hyvitysmaksua ei laajennettu tietokoneisiin eikä matkapuhelimiin.

| TEKIJÄNOIKEUS |

Valtioneuvoston hyvitysmaksupäätös 2011

Valtioneuvosto teki 15.12.2011 päätöksen yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tasosta. Hyvitysmaksun ulkopuolelle jätettiin tietokoneet ja matkapuhelimet, vastoin kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen alkuperäistä esitystä. Kopioston toimitusjohtaja Pekka Rislakki kommentoi päätöstä.

"Valtioneuvosto on jälleen tehnyt vuotuisen päätöksensä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta – ilmeisesti viimeistä kertaa tässä muodossa, sillä hanke hyvitysmaksun uudistamiseksi alkaa toteutua ripeässä tahdissa jo ensi vuoden alkupuolelta lähtien.


Valtioneuvoston päätös ei ollut ministeri Arhinmäen esityksen eikä luovan alan toiveiden mukainen. Jo vuosia luova ala on yrittänyt saada hyvitysmaksua vastaamaan lain tarkoitusta: sen olisi kohdistuttava kopiointilaitteisiin laajasti, vähentäen näin maksun painetta vain joidenkin laitteiden valmistajiin tai maahantuojiin. Vahva lobbaus on kuitenkin varmistanut, että kännykät ja tietokoneet pysyvät vielä tänäkin vuonna maksun ulkopuolella. Maksun suuruus jää edelleen puoleen tai jopa kolmasosaan siitä, missä se olisi, jos valtiovalta olisi noudattanut lakia sen hengen mukaisesti.


Ministeri Arhinmäki lupaa nyt uudistaa järjestelmän sellaiseksi, että reilu hyvitys tekijöille taataan. Tavoite on oikeudenmukainen ja sekä lain että sen taustalla olevan direktiivin tarkoitusta tukeva. On hienoa, että koko alan toivomaan uudistukseen ryhdytään ja nimenomaan ottaen huomioon tekijöiden aseman turvaaminen. Arhinmäen peräänkuuluttama hallinnollinen keveys on sekin kaikkien toimijoiden mieleen – ellei se tapahdu oikeusvarmuuden kustannuksella. Kaupan ja työpaikkojen säilyminen Suomessa, jonka ministeri myös esittää tavoitteeksi, on varmasti hyvä tavoite. Mutta jos sitä jahdataan pitämällä hyvitysmaksu nykyisellä, kohtuuttoman heikolla tasolla, annetaan hyvitysmaksujärjestelmälle liian suuri painoarvo ratkaistaessa ongelmia, jotka koskevat huomattavasti laajemmin yhteiskuntaa. Toivon, että luovat alat eivät joudu kärsijän asemaan ja että kansantaloudelliset mittasuhteet pidetään kristallinkirkkaina mielessä yksityiskohtia ratkaistaessa.


Tyypillinen päätöksentekoon vaikuttamiseen pyrkivä argumentti löytyi tällä kierroksella esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisoinnista 15.12.  Tallennustilaan sidottu hyvitysmaksu on vanhanaikainen, ”koska musiikkia kuunnellaan yhä enemmän suoratoistona verkon kautta”.  Argumentilla ei ole mitään tekemistä hyvitysmaksun kanssa, sen tietää jokainen jolla on edes alkeistiedot asiasta. Laillisella suoratoistolla on oma ansaintalogiikkansa: se on myyntiä, kun taas hyvitysmaksu on korvausta kopioinnista. Jos kopiointi loppuu ja kuluttajat vain ostavat viihteensä, hyvitysmaksu kokee luonnollisen kuoleman. Mutta se on eri asia.


Monet tahot ovat hääränneet hyvitysmaksun demonisoimiseksi ja antaneet sille elämää suuremman aseman keskustelussa.  EFFI-niminen organisaatio väitti edustavansa kuluttajia ja ripusti verkkokauppa.comin maksaman, ministeri Arhinmäen esitystä pilkkaavan jättilakanan kerrostalon seinään. Kuvaan kuului luonnollisesti asiavirhe: lakana kirkui hevosenkokoisin kirjaimin ”Teosto-verosta”. Kyseessä ei tietenkään ollut vero, eikä sen tuotto mennyt Teostolle. EFFI:n ”riistokampanjan” kantava ajatus on, että ”Tekijänoikeusmafia” riistää kuluttajia hyvitysmaksulla. Tosiasiassa kuluttaja on saava osapuoli: hän on saanut oikeuden kopioida luovan työn tekijöiden tuotteita muutamalla pikkukillingillä. Ainoa joka menettää, ovat elektroniikan alan suuryritykset. Mielikuvat köyhästä rock-muusikosta ja yhden hengen dokumenttielokuvapajasta riistämässä Nokiaa, verkkokauppa.comia ja muita puolustuskyvyttömiä yhtiöitä on niin herkullinen, että jään odottamaan jonkun pilapiirtäjän kommenttia asiasta.


Jo vuosia on ollut vireillä hyvitysmaksua koskevia selvityksiä ja kokonaisuudistuksia niin kotimaassa kuin EU:ssa. Muun muassa tällä tekosyyllä hyvitysmaksujärjestelmää ei ole pidetty ajan tasalla. Mutta menneet ovat menneitä. Nyt on syytä katsoa eteenpäin. Hallitusohjelmaan kirjattu, Arhinmäen lupaama kokonaisuudistus on suuri mahdollisuus tekijänoikeuksien haltijoille, ja samalla mahdollisuus kaikille niille, joita hyvitysmaksu on askarruttanut. Toivottavasti mahdollisuus osataan myös hyödyntää, ja saamme toimivan mutta samalla oikeudenmukaisen järjestelmän, joka ei aiheuta jatkuvaa sapelinheiluttelua aiheesta, jonka kansantaloudellinen merkitys on varsin pieni.


Jään kiinnostuneena odottamaan ensi vuotta ja hyvitysmaksun kohtaloa. Olisiko niin, että hallitus lakkaisi kuuntelemasta ensisijaisesti elektroniikkateollisuutta ja uudistaisi järjestelmän ennen kaikkea niiden eduksi, joiden vuoksi hyvitysmaksujärjestelmä on olemassa: luovan työn tekijöiden ja kuluttajien?"

Pekka Rislakki
15.12.2011

Sivun alkuun